Ihmisten silmissä kaupunki on hallittu ympäristö, joka muodostuu ihmisten suunnittelemista ja tekemistä rakennelmista. Istutuksetkin ovat pääosin ihmisen suunnittelemia, mutta siihen ihmisen hallinta loppuukin.
Biologi Vesa Hyyryläinen on ollut mukana kaupunkiekologisissa selvityksissä ja tutkimuksissa, joissa on tutkittu eläinten sopeutumista urbaaniin ympäristöön. Hänen mukaansa kaupunki on erityinen ympäristö, johon monet eri eliöryhmät ovat sopeutuneet.
– Kasvillisuus on oleellisessa osassa eläinten ja eliöiden sopeutumisessa. Eliöiden ja eläinten elämä ja eläminen riippuu kasvillisuudesta, sen olemassaolosta tai sen puuttumisessa. Ne kulkevat käsi kädessä, sanoo Hyyryläinen.
Ravintoketjun voisi aloittaa vaikka ihmisten puistoon istuttamasta kukkapenkistä. Kukat houkuttelevat pölyttäjiä, jotka houkuttelevat hyönteisiä syöviä lintuja, jotka taas houkuttelevat kaupunkiin petolintuja.
– Lähtökohta on ravinnossa, se on ykkösasia. Sitten tulevat muut olosuhteet, kuten lämpöisyys ja valon määrä, kertoo Vesa Hyyryläinen.
Enemmän lämpöä, enemmän valoa
Ihmisen rakentama ympäristö vaikuttaa kaupungin ilmasto-olosuhteisiin.
Jotkut linnut saattavat pesiä useammin kaupungeissa kuin maaseudulla, koska kaupungissa on tasaisemmat olosuhteet.
Vesa Hyyryläinen
– Kaupungissa kasvillisuutta on rajoitettu, ja siellä on tosi paljon rakennettua ympäristöä. Se tekee sen, että kaupunki on ilmastollisesti täysin poikkeava verrattuna maaseutuun. Sadanta on suurempaa kaupungin pölyisyyden takia. Lämpötilakin on korkeampi, ja monet eliöt päätyvät kaupunkiin hakeutuessaan lämpimämpään, selittää biologi Vesa Hyyryläinen.
Kaupungin ydinkeskusta voi olla monta astetta lämpimämpi kuin ympäröivä maaseutu. Lämmön lisäksi kaupunki tarjoaa myös enemmän valoa. Ainakin lintuihin valolla on omat vaikutuksensa.
– Valo on muuttanut monien lintujen biologiaa ja käyttäytymistä. Ne saattavat reagoida valoon ja aloittaa kevätlaulunsa paljon aikaisemmin kuin muualla. Jotkut linnut saattavat pesiä useammin kaupungeissa kuin maaseudulla, koska kaupungissa on tasaisemmat olosuhteet.
Piilopaikkoja ja asuinpaikkoja löytyy
Haittaeläimistä puhuminen huvittaa biologia, koska ihminen itse yleensä aiheuttaa niin sanottujen haittaeläinten saapumisen paikalle.
– Siellä, missä ihminen on sottapytty, niin siellä on haittaeläimiäkin. Jos jätetään avoimesti ruokaa tarjolle, niin totta kai ne hakeutuvat syömään, sanoo Vesa Hyyryläinen.
Rottakannat ovatkin vähentyneet, kun avokaatopaikoista ja avokomposteista on päästy eroon ja hygienia on muutenkin parantunut.
Monet eläimet tai hyönteiset sopeutuvat kaupunkiin siksikin, että ne löytävät sieltä hyviä pesimäpaikkoja. Esimerkiksi Kajaaninjoen saukko tarvitsee sulan veden, ja sitä on tarjolla koko talven läpi. Yhdeksi esimerkiksi Hyyryläinen mainitsee harmaakirjoyökkösen, joka on elänyt perinteisesti saaristoaluieilla ja kallioalueilla.
Tuulihaukka ja muuttohaukka pesivät nykyään Amerikassa pilvenpiirtäjissä.
Vesa Hyyryläinen
– Auringon paistaessa kallio kerää ja varaa itseensä lämpöä. Periaatteessa ydinkaupungin keskusta on vastaava alue, keinotekoinen vain. Siellä on yllättäen tavattu kallioalueiden lajeja.
Tulevaisuudessa suomalaisissa kaupungeissa saattaa asua useampiakin lajeja. Monet lintulajit talvehtivat kaupunkiympäristössä ja saattavat oppia Suomessa pesimäänkin kaupunkinympäristössä. Maailmalta on jo esimerkkejä, miten haukat sopeutuvat kaupunkeihin, joista löytää korkeita pesäpaikkoja.
– Tuulihaukka ja muuttohaukka pesivät nykyään Amerikassa pilvenpiirtäjissä. Etelä-Euroopassa ne ovat vanhoissa rakennuksissa ja niiden koloissa.
Cityeläimistä puhutaan Radio Suomessa Ajantasan Torstaiseurassa 30.1. klo 14.30 alkaen.