Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Lihavien suomalaisten määrän kasvu on pysähtynyt

Pitkään jatkunut lihavien suomalaisten määrän kasvu on pysähtynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nyt joka viides työikäinen suomalainen on ylipainoinen, mutta määrä ei kasva enää. Eniten lihavuutta on Kainuussa ja vähiten Uudellamaalla.

Henkilö seisoo vaa'alla.
Kuva: Arja Lento / Yle
Heikki Haapalainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomalaiset ovat tasaisesti lihoneet vuosikymmeniä. Lihavien määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kunnes viime vuonna kasvu pysähtyi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lihavia oli viime vuoden lopulla 18 prosenttia. Työikäisistä suomalaisista lähes joka neljäs on ylipainoinen.

- Meillä on aivan älytön määrä lihavia. Meillä on lähes 750 000 lihavaa, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen.

Määrän kasvu on pysähtynyt, mutta vielä ei ole aihetta riemuun.

- Tässä ei olla menty parempaan suuntaan, vaan lihavuuden kasvu on vain pysähtynyt. Nyt on mietittävä, miten sitä määrää saadaan alaspäin, Kaikkonen sanoo.

Alueelliset erot ovat suuria

Ylipainoisten määrässä on selviä alueellisia eroja. Yleisintä lihavuus on Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä. Mutta miksi kainuulaiset ovat muita lihavampia?

Suomalainen terveys- ja hyvinvointipolitiikka sekä elinkeinopolitiikka kohdistuu pääasiasssa hyvätuloisiin väestöryhmiin.

Risto Kaikkonen

- Se on hyvä kysymys. Perinteiset kulttuuritekijät ovat toki siellä, kuten se, minkä tyyppiseen ravintoon on totuttua. Kasviksia ei syödä, voita käytetään kovinkin usein ja liikuntaa ei välttämättä harrasteta samalla tavalla kuin muilla alueilla, Kaikkonen luettelee.

Pelkkä mahtikäsky syödä enemmän kasviksia ei riitä. Yhteiskunnan olisi muututtava laajemmin.

- Kyllä kulttuurin muutos lähtee niiden mahdollisuuksien tarjoamisesta. Tässä tapauksessa toki terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on se väylä. Eli muotoillaan niitä palveluita ja erilaisia tarpeita eniten tarvitseville. Tällöin niitä ei voidakaan miettiä samoin, kun tähän asti. Viittaan siihen, että suomalainen terveys- ja hyvinvointipolitiikka sekä elinkeinopolitiikka kohdistuu pääasiasssa hyvätuloisiin väestöryhmiin ainakin meidän tutkimuksemme perusteella, Kaikkonen sanoo.

Harvinaisempaa lihavuus on Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n torstaina julkaisemasta Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.

Suosittelemme sinulle