Lappalaisen kirja Salonkielämää - rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa paikkaa salonkielämäkuvausten vajetta. Kirjan nimi vihjaa julkiseen salaisuuteen Elisabeth Järnefeltin ja Juhani Ahon intiiimistä rakkaussuhteesta.
– Se ei ollut platoninen suhde, vaan rakkaussuhde sen kaikissa väreissä, sanoo Lappalainen.
– Juhani Aho oli keltanokka, maalaispappilan poika Iisalmesta, ja Elisabeth häntä kaksikymmentä vuotta vanhempi ja naimisissa Aleksander Järnefeltin kanssa. Itse asiassa Juhani Aho tutustui Elisabethiin lastensa kautta.
Juhani Ahon teoksissa näkyy paljon juuri Elisabethin vaikutusta, sanoo kirjailija Tarja Lappalainen.
– Juhani Aho halusi kiivaasti kirjailijaksi ja saattoi Elisabethin myötä päästä hyvään kirjalliseen nosteeseen.
Kolmiodraamaa kuin Kaunareissa
Elisabeth Järnefeltin lisäksi salonkia pyöritti myös Minna Canth, joka myös ystävystyi ja ihastuikin Juhani Ahoon. Kaikki kolme kokoontuivat ja tapasivat Kanttilassa Minna Cantin luona ja mustasukkaisuuttakin oli ilmassa. Elisabeth hurjistui muun muassa Juhani Ahon kihlauksista ja puuttui niihin tiukasti.
Kanttilassa Kuopiossa siis elettiin kuin Kauniissa ja rohkeissa: riideltiin, rakastettiin, luotiin kulttuuria ja realismia - ja saatiin koko kaupunki kuohuksiin.
Juhani Aho veti kovasti puoleensa naisia ja hän seurusteli muun muassa Aino Järnefeltin kanssa jonkin aikaa. Ainosta tuli sittemmin Jean Sibeliuksen puoliso.
Salonkielämään kuului toki jalojakin piirteitä. Siellä ajettiin erilaisia aatteita. Esimerkiksi Elisabethin salongissa kiivailtiin suomalaisuusaatteen puolesta. Salongissa kokoontui KPT, radikaali suomalaisuusliike, eikä salongissa saanut puhua muuta kuin suomea. Radikaali suomalaisuusliike toimi nelisen vuotta.
Juhani Aho oli myös suomalaisuusaatteen kärkikaartia. Samalla kun tulisieluisesti pureuduttiin fennomaniaan, Elisabeth Järnefelt hioi rakastetustaan Juhani Ahosta mestarikirjailijaa.
– Kyllä Ahon teoksissa näkyy Elisabethin vaikutusta, ajatellaan vaikka teosta _Siihen aikaan k_un isä lampun osti, toteaa kirjailija Tarja Lappalainen.
Osa kirjeenvaihdosta säästyi jälkipolville
Rakastavaiset Elisabeth ja Juhani kävivät myös laajaa kirjeenvaihtoa, jossa salaisuutta ylläpitääkseen Aho täditteli Elisabethiä. Suhteen paljastumisen pelosta Elisabeth myös pyysi Juhania polttamaan kirjeet, mutta Juhani poltti vain osan niistä ja vei osan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan kaiken kansan luettavaksi.
– Eräänkin kirjeen Elisabeth lopetti sanomalla painavansa Jussin rintaansa vasten ja suutelevansa kauan, kauan.
Kirjailija Tarja Lappalaisen mielestä nytkin tarvittaisiin kirjailijasalonkeja, joissa kirjailijat keskustelisivat, kiivailisivat ja vaihtaisivat mielipiteitä.
– Salongissa voisi myös lukea toisten tekstejä ja ideoida yhteisesti, miksei myös ajaa kulttuuriin liittyviä aatteitakin.
Edit 8.2. klo 1055: Korjattu Arvid Aleksanderiksi