Museon kokoelmiin kuuluu kaikkiaan 4 000 Venäjän viimeisen keisariperheen aikakauden fantasia- ja käyttöesineitä - esimerkiksi savukerasioita, maalauksia ja ikoneja. Monet on valmistettu kullasta tai hopeasta.
Liikemies Victor Vekselberg aloitti yksityiskokoelman keräämisen vuonna 2004 ostamalla Yhdysvalloissa Forbes-lehteä julkaisseelta Malcolm Forbesin perikunnalta 200 Fabergén valmistamaa esinettä. Niiden joukossa on yhdeksän Fabergé-munaa. Kauppasumma oli tiettävästi 100 miljoonaa dollaria.
Valitettavasti emme löytäneet yhtään esinettä Venäjältä
museonjohtaja Vladimir Voronchenko
Arvokas kokoelma hajosi 1920-luvulla eri puolille maailmaa.
- Valitettavasti emme löytäneet yhtään esinettä Venäjältä, vaan kaikki on ostettu Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Australiasta ja Euroopasta, kertoo museonjohtaja Vladimir Voronchenko.
Kruunajaismunan arvo lähes 10 miljoonaa euroa.
Fabergén museon arvokkaimpiin esineisiin kuuluu kruunajaismuna, jonka Nikolai II lahjoitti vaimolleen Aleksandra Fjodorovnalle vuonna 1897, vuosi kruunajaisten jälkeen. Munan sisältä avautuu tarkka kopio keisaria kuljettaneesta vaunusta. Itse kuori on valmistettu kullasta, läpikuultavasta kellertävästä emalista ja koristeltu timantein.
Näitä munia pietarilainen kultaseppä Karl Fabergé apulaisineen valmisti vuosina 1885 - 1917 kaikkiaan 69, joista keisariperheelle luovutettiin 50.
Suomalaiset Fabergén kultaseppinä
Kultasepänliikkeellä oli useita verstaita, joiden mestareina tai kultaseppinä toimivat suomalaiset.
- Carl Faberge halusi tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa, koska he olivat luterilaisia ja uskonnollisia. Suomalaisten erityispiirteinä oli ahkeruus ja täsmällisyys, kertoo museon opas Irina Klimovitskaja.
Carl Fabergé halusi tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa
museon opas Irina Klimovitskaja
Esimerkiksi Tammisaaresta nuorena oppipoikana Pietariin muuttanut Henrik Wigström yleni Fabergén johdolla mestariksi ja osallistui muun muassa keisariperheen pääsiäismunien valmistamiseen.
Keisariperheen ohella Fabergén kultaseppien asiakkaana oli ruotsalainen miljardööri Emanuel Nobel, jolle valmistettiin useita koruja. Näitä suunnitteli ja valmisti nuori kultaseppä Alma Pihl, joka tiettävästi oli ainoa työnjohtajaksi ylennyt nainen Fabergélla.
Carl Fabergén kultasepänliike lopetti toimintansa Venäjän vallankumouksen aikaan vuonna 1917. Sen jälkeen monet suomalaisista palasivat kotiseudulleen ja jatkoivat työtä kultaseppinä.
Fabergén aarteet nähtävillä Shuvalovin palatsissa
Fabergén museo toimii Fontanka-joen rannalla sijaitsevassa Shuvalovin palatsissa, jonka Vekselbergin säätiö on peruskorjannut alkuperäiseen loistoon.
Palatsi kansallistettiin vallankumouksen jälkeen ja sittemmin se toimi Kansojen ystävyyden talona, jossa järjestettiin monia suomalais-venäläisiä näyttelyitä ja tapahtumia.
Museo on jo avautunut rajoitetusti ryhmille, mutta laajemmin yleisö pääsee tutustumaan Fabergén muniin maaliskuussa.