Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen korostaa, että hyvinvointiin riittää mainiosti se, että noin 80 prosenttia ajasta syö terveellisesti.
– Välillä on kiire eikä ehdi syödä kuten pitäisi. Ne hetket uppoavat 20 prosenttiin. Ihmiset voivat herkästi ajatella, että nyt meni pieleen, joten laitan kaiken romukoppaan, harmittelee Partanen.
"Ruuasta haetaan lääkettä parempaan vointiin"
Hyvinvointibloggari Anu Kiiveri painottaa ruuan lääkemäisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi terveyteen pitkällä aikavälillä.
– Kannattaa katsoa mitä suuhun laittaa. Nykytrendi on ruuan näkeminen lääkkeenä.
Kiiverin mukaan syötyjä herkkuja ei kuitenkaan pidä jäädä murehtimaan.
"Ravitsemustieteilijät eivät ole niuhoja"
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm korostaa, että suurin osa ravitsemustieteilijöistä suhtautuu rennosti ravintoasioihin. Toisin on asiaan hurahtaneiden ihmiset laita.
– Kovimmat niuhottajat ovat asiaa itse opiskelleet, joille ravitsemus muodostuu uskonnoksi, Fogelholm arvio.
Fogelholmin ohjeet hyvään ravitsemukseen ovat yksinkertaiset: lisää hedelmiä, marjoja, vihanneksia, täysjyväviljatuotteita ja kasvirasvoja.