Pendolino lähti sunnuntai-iltana liikkeelle Tampereen asemalta tavalliseen tapaan. Juna pääsi jo vauhtiin, mutta sen matka keskeytyi yllättäen. Kyytiin oli jäänyt matkustajan saattaja, jonka auto odotti käynnissä Tampereen asemalla. Juna peruutti takaisin laiturille ja pääsi lähtemään kymmenisen minuuttia aikataulusta jäljessä. Tapaus on VR:n mukaan hyvin harvinainen.
– Tällaisia sattuu arviolta kerran tai kaksi kuukaudessa. Tuossa ajassa ajetaan kuitenkin kymmeniätuhansia vuoroja, joten nämä tapaukset eivät muuta junien kulkutilastoja, sanoo VR-konsernin viestintäpäällikkö Mika Heijari.
Suomen junaliikennettä ohjataan Liikenneviraston kauko-ohjauskeskuksesta, jonka liikenteenohjaaja päättää viime kädessä, miten ylimääräinen henkilö pääse junasta pois. Hän keskustelee asiasta myös junan henkilökunnan kanssa.
– Joskus on turvallisempaa peruuttaa takaisin asemalle. Jos taas on päästy jo kunnolla vauhtiin ja kauaksi lähtöasemalta, pysähdytään seuraavan kerran vasta seuraavalla asemalla, Heijari kertoo.
Saattaja junaan vasta pakon edessä
Heijarin mukaan saattajan ei kannata tulla junaan, jos siihen ei ole pakottavaa tarvetta. Kaukoliikenteessä juna pysähtyy tyypillisimmin vain muutamaksi minuutiksi. Lähiliikenteessä aika on vieläkin lyhyempi.
– Jos on tarvetta saattaa esimerkiksi heikosti liikkuva henkilö junaan tai auttaa painavien laukkujen kanssa, kannattaa yrittää saada yhteys junan konduktööriin ja kertoa tilanteesta, Heijari sanoo.
Junat ovat nykyään savuttomia, minkä vuoksi matkustajat pyörähtävät ulkona tupakoimassa entistä useammin. Hyvin harvoin on ollut tilanteita, joissa ulos mennyt matkustaja on meinannut jäädä pois junasta.
Jos on päästy jo kunnolla vauhtiin ja kauaksi lähtöasemalta, pysähdytään seuraavan kerran vasta seuraavalla asemalla.
Mika Heijari, viestintäpäällikkö
– Konduktöörit ovat lisänneet pillin käyttöä. Siihen puhalletaan ehkä entistä voimakkaammin, kun asemalaiturilla on paljon väkeä.
– Junan henkilökunnan on välillä vaikea erottaa, kuka laiturilla olijoista on saattamassa tai ketkä ovat juuri tulossa tai menossa junaan. Se on kuitenkin jokaisen matkustajan omalla vastuulla päästä ajoissa junan kyytiin.
Onnettomuuksista vaihdevikoihin
Junaliikenteen myöhästymiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Ensimmäisessä myöhästyminen on puhtaasti VR:n syy. Tällöin ongelmia on kalustossa tai junan henkilökunnan toiminta viivästyttää lähtöä.
Toisessa kategoriassa myöhästyminen johtuu radanpitäjästä, Liikennevirastosta. Epäkunnossa on tällöin radan infrastruktuuri, eli sähköt ovat voineet tippua alas tai vaihteet eivät toimi. Kolmas kategoria on nimetty muiksi tekijöiksi. Näitä ovat esimerkiksi ilkivalta, onnettomuudet ja edellä mainitut matkustajien aiheuttamat myöhästymiset.
– Myöhästymiset jakautuvat aika lailla tasaisesti näiden kolmen kategorian välillä.
Alkuvuodesta kaukoliikenteessä VR:n junien täsmällisyys on ollut 80 ja yli 90 prosentinkin luokkaa.
– Se on kansainvälisestikin erittäin hyvä tulos, Heijari iloitsee.