Loimaan teatterissa käy kova vipinä muutama päivä ennen ensi-iltaa. Työn alla on Lumikuningatar-näytelmä.
- Jännittää! Kaikki eivät vielä osaa vuorosanojakaan, näytelmässä rosvotyttöä esittävä Aino Kallio sanoo.
Ohjaajana toimiva Sari Äikää-Torkkeli paimentaa lapsia ja nuoria omille paikoilleen. Neljänkymmenen esiintyjän pitäminen ruodussa ei ole aivan helppoa. Nuorimmat osallistujat ovat ekaluokkalaisia, vanhin parikymppinen.
- Tässä on aika paljon koordinoimista. Pitää hoitaa kyydit, esitysajat ja tiedottaminen joka suuntaan, Äikää-Torkkeli kuvailee.
Yksi tämänkaltaisen esityksen hyvistä puolista on Äikää-Torkkelin mukaan kuitenkin juuri se, että eri ikäiset lapset ja nuoret oppivat tulemaan toimeen keskenään.
- Äsken lavalla 7–9-luokkalaiset leikkivät lavalla eka-tokaluokkalaisten kanssa. On hauska nähdä, miten vanhemmat ottavat ryhmänvetäjänkin vastuuta nuoremmista. Samalla meille ohjaajille jää aikaa hoitaa muita asioita.
Teatterista saa kavereita
Aino Kallion mukaan teatteriharrastus vie paljon aikaa, ja esityksen lähestyessä muut harrastukset saavat jäädä tauolle. Tiivis harjoitusaikataulu takaa, että porukka hitsautuu hyvin yhteen.
- Monet sanovat, että teatterilla saa tosi pitkäaikaisia kavereita. Nuoret kokevat, että täältä löytyy samanhenkistä porukkaa, Äikää-Torkkeli sanoo.
Loimaan teatterin merkitys pienellä paikkakunnalla onkin laajempi kuin toimia vain harrastusmahdollisuutena. Monet lapsista ja nuorista ovat ohjaajille tuttuja myös harrastuksen ulkopuolella.
- Tietysti ensisijaisesti tämä on teatteritoimintaa, mutta totta kai se on lapsille ja nuorille myös yhteisöllistä. Varmaan me täällä olevat aikuiset olemme nuorillekin aika tärkeitä.
Äikää-Torkkelin mukaan teatterin katsomon täyttää suurimmaksi osaksi esiintyjien lähipiiri, mutta lisäksi teatteri toimii paikkakunnalla taidekasvattajan roolissa. Esityksiä myydään myös kouluille ja päivähoidolle, ja taloudellisesti vaikeina aikoina oman paikkakunnan esityksiin onkin ehkä helpompi tulla kuin lähteä kalliin bussimatkan päähän kauemmas.
Lumikuningatar-näytelmässä Kai-pojan roolia esittävän Emilia Voltin mielestä teatteriharrastuksessa parasta on se, että esityksissä pitää joka kerta löytää itsestään oikea tunnetila, että kaikki menee kunnialla läpi.
Sen jälkeen voikin olla tyytyväinen itseensä, että on jaksanut skarpata.
Jaana Tapio