Lintujen asuntonäytöissä riittää uteliaita silmäpareja. Osa Kainuussa talvehtivista pikkulinnuista on aloittanut soidinlaulunsa, ja muuttolintujen matka pohjoiseen pesimään on alkanut. Paltamolaisen biologin Vesa Hyyryläisen lintulaudalla linnut ovat vierailleet jo pareittain. Se ennakoi perheen perustamista.
- Tähän aikaan vuodesta esimerkiksi tali-, hömö- ja sinitiaiset käyvät päivittäin kurkkimassa linnunpönttöjä. Ne katsastavat, että minkähän näköinen tämä puustelli on, ja voisiko sinne perustaa perheen.
Linnunpönttöjen suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana. Asuntonäyttelyn järjestäjän kannattaakin panostaa pönttöjen tarjontaan, jos haluaa monipuolista lintukantaa tontilleen lisääntymään.
Ryhmäbungalovit sopivat sosiaalisille
Räystäspääskysten perään haaveileva satsaa kollektiiviseen soluasumiseen. Kummoisia nikkarointitaitojakaan ei tarvita näiden veijareiden miellyttämiseen.
- Tälle lajille "pöntöksi" kelpaa 10-senttinen, nelituumainen lauta kiinnitettynä poikittain räystään alle.
Yhteisön voimaan uskoo myös kottarainen. Sen pesimäpaikkana ryhmäbungalovi on oivallinen.
- Kottarainen on niin sosiaalinen lintu, että sille voi tehdä jopa pari-kolme kerroksisia kerrostaloja. Lajin reviirialue on vain oma kolo, joten ne sallivat toisen pariskunnan pesimään alakertaansa, Hyyryläinen sanoo.
Avara asuminen houkuttelee myös lintuja
Pönttöjen avomallit ovat suosittuja lintumaailmassa. Reipasta ilmanvaihtoa arvostavat esimerkiksi harmaasieppo ja västäräkki.
- Ne voisivat pesiä lintulaudan tyyppisessä avonaisessa kodissa, jossa lentoreiän sijaan pöntön etulaudasta puuttuu yläosa. Lapinpöllölle ja isoille petolinnuille taas kelpaa avoin lavetti, joka tuetaan puuhun paksun oksan päälle muutaman metrin korkeuteen ja maustetaan se muutamalla risulla, Hyyryläinen jatkaa.
Varpuspönttö on tilava yksiö, jossa on reilusti lattiapinta-alaa.
- Varpunen voi pesiä normaalissa pystypöntössäkin, mutta on todettu, että se mielellään pesii vaakatasossa olevassa pöntössä, johon porataan jompaan kumpaan yläkulmaan lentoaukko.
Toiset lintumaailman edustajista ovat "tee-se-itse"-miehiä, ja paras asunto rakennetaan itse.
- Räkättirastas voi perustaa pesänsä vaikkapa tiaispöntön katolle, Vesa Hyyryläinen nauraa.
Oviaukko määrää asukkaat
Modernin muotoilun puolesta liputtaa puukiipijä.
- Kiipijän pöntössä takaosa on avonainen, ja katto- sekä lattiarakenteet on pyöristetty. Sisäänmenoaukkoja on kaksi, jotka sijaitsevat pöntön sivuilla, biologi ja luontoharrastaja Vesa Hyyryläinen kertoo.
Suurin osa linnuista tyytyy kuitenkin perinteiseen muotoiluun. Peruspöntössä asukin lajin määrittele lentoaukon koko.
- Varpuspöllölle optimaalisin lentoaukon koko on tasan 46 mm. Pikkulintupöntön asukki on myös milleistä kiinni. Yli 30 millimetrin kokoiseen lentoaukkoon mahtuu talitiainen. Jos lentoaukko on vain 28 mm, pönttöön mahtuvat vain pienet tiaiset, esimerkiksi kuusi- ja töyhtötiainen, Hyyryläinen selvittää.
Lentoaukko ja linnun koko eivät kuitenkaan aina ole suhteutettavissa toisiinsa.
- Leppälinnun pöntön lentoaukon koko on 7 cm. Se suosii jostain syystä pienestä koostaan huolimatta isoja lentoaukkoja.
Vesiaihe vai metsämaasto?
Asunnon sijainti on linnuillekin tärkeä. Jotkut arvostavat merellistä sijaintia, toiset metsäistä maisemaa, ja kolmannet reilua maavaraa.
- Tämä pönttö on tehty leppälinnulle, mutta siinä voisi toki pesiä helmipöllökin. Asukki riippuuu siitä mihin pöntön asettaa. Karusta männiköstä, matalalle 1,5 metriin asennettuna pönttöä todennäköisesti asustaa leppälintu. Helmipöllön pönttö taas sijaitsee korkeammalla, 4 metrissä. Helmipöllön pöntön pohjalla tulee myös olla valmista purupehmikettä, sillä pöllöt käyttävät luonnossakin valmiita pehmikkeitä, eivätkä itse rakenna pesää, sanoo paltamolainen Vesa Hyyryläinen.