Tutkimusten mukaan nettiaddiktio voi vähentää aivojen harmaata ainetta. Juuri tässä aivojen kuorella sijaitsevassa aineessa tapahtuvat niin sanotut korkeammat aivotoiminnot, kuten muisti, ajattelu, tunteet ja puhe.
Normaalia tietokoneen tai verkon käyttöä ei kuitenkaan pidä pelätä – addiktioissa kun puhutaan noin kymmenen tunnin päivittäisestä netinkäytöstä vuosien aikana.
– Tietokoneella istuminen rasittaa meidän aistikanaviamme kovin yksipuolisesti, eli niin sanotun ruutuajan ei pitäisi kasvaa liian pitkäksi, sanoo professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.
Netti on välttämätön
Kokonaan ei ruutua edes voi vältellä, jos haluaa olla yhteiskunnassa mukana.
– On vääjäämätön tosiasia, että kaikki tieto tulee olemaan netissä, ja esimerkiksi tablettikoneiden käyttö on jossain vaiheessa pakko oppia. Aivot ovat pienestä pitäen hyvin sopeutuvaiset, ne kyllä löytävät uusia tapoja toimia, sanoo professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.
Verkon kohtuukäytössä aivot siis muokkautuvat käytön mukaan tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Aivot muokkautuvat sellaiseen suuntaan, jossa tulemme niitä jatkossa tarvitsemaan.
Paavo Leppänen
– Eittämättä verkon käyttö muokkaa aivoja. Aivot muokkautuvat sellaiseen suuntaan, jossa tulemme niitä jatkossa tarvitsemaan.
Tiedon viidakko haastaa
Haasteena verkossa on valtava viidakkomainen tietomäärä.
– Täytyy pystyä löytämään ja erottelemaan asiallinen tieto epäluotettvasta. Toinen olennainen asia on sirpaleisen tiedon jäsentäminen, näkeekö metsää puilta, Leppänen sanoo.
Carita Kiili Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta teki pari vuotta sitten väitöskirjan lukioikäisten tiedonhausta.
– Kritiikitön suhtautuminen internetlähteisiin on huolestuttavaa. Lukiolaisten välillä oli huomattavia eroja siinä, miten he arvioivat internetlähteitä. Osa arvioi monipuolisesti niin lähteiden hyödyllisyyttä kuin luotettavuuttakin. Tutkittavien joukossa oli myös opiskelijoita, jotka eivät juuri arvioineet lukemaansa, Kiili totaa väitöstiedotteessaan.
Internetlukeminen kouluun
Kiili suositteleekin internetlukemisen opettamista koulussa.
Uudet mediat ja niissä työskentely ovat edessä erityisesti nykyisillä koululaisilla, joitten aivot ovat vielä muokkautumassa kohti aikuisuutta.
– Netti tulee enenevissä määrin opetuskäyttöön, ja se tuo omia haasteitaan, erityisesti niille, joilla on jo valmiiksi oppimisen ongelmia. Ennenhän oppiminen annettiin ylhäältä, tiedon hakeminen taas edellyttää omaa aktiivisuutta. Lapset oppivat sen hämmästyttävän hyvin, Leppänen sanoo.
