Yhä useammasta perheestä löytyy nykyään tablettitietokone, jota osaa käyttää jo 1-vuotias lapsikin. Siinä missä lapsi rakastaa hipaisunäytöllä varustettua laitetta, saattaa vanhemman mielessä nousta huoli siitä, kuinka pelaaminen vaikuttaa pikkulapsen kehitykseen.
Suomen Terveystalon lastenneurologian erikoislääkäri Piia Haapala sanoo, että huoli on osittain turha. Päinvastoin hän uskoo, että lapselle voi olla pelaamisesta jopa hyötyä.
Pelit voivat kehittää esimerkiksi lapsen loogista ja matemaattista ajattelua.
Piia Haapala
– Jos pelit on tosiaan suunniteltu juuri sen ikäiselle lapselle, voivat ne olla ihan hyödyllisiä. Pelit voivat kehittää esimerkiksi lapsen loogista ja matemaattista ajattelua, Haapala sanoo.
Jos rinnakkain asetetaan televisio ja tablettitietokone, vie jälkimmäinen Haapalan mielestä voiton.
– Pelaaminen on sellaista, mihin lapsi itse enemmän osallistuu. Syntyy vuorovaikutuksellinen kontakti peliin. Television katselu on paljon passiivisempaa, koska tv-ruudun tiedot eivät muutu lapsen toiminnan mukaisesti, Haapala toteaa.
Seurauksena addiktio?
Täysin varauksettomasti tabletteihin ja lapsen pelaamiseen ei silti pidä suhtautua. Vaikka aiheesta ei ole varsinaista tutkimustietoa, Haapala pitää mahdollisena, että lapselle voi pahimmillaan kehittyä pelaamiseen jopa addiktio.
Vanhemmalla on tärkeä rooli olla rajoittamassa lapsen pelaamista.
Piia Haapala
– Koukuttaviahan nämä ovat. Pelit perustuvat siihen, että niistä tulee välitön mielihyvän kokemus ja niitä on kiva pelata yhä uudelleen ja uudelleen. Pienen lapsen säätelymekanismit oman käyttäytymisen ja tuntemusten suhteen ovat vielä kehittymättömät, joten vanhemmalla on tärkeä rooli olla rajoittamassa lapsen pelaamista, Haapala sanoo.
Siihen, kuinka kauan taaperon voi antaa vuorokaudessa pelata, ei ole Haapalan mukaan mitään virallista ohjetta.
– Vanha nyrkkisääntö on ollut, että lapselle voi antaa maksimissaan kaksi tuntia ruutuaikaa vuorokaudessa. Tällä on kuitenkin tarkoitettu vähän vanhempia lapsia kuin ihan 1–3-vuotiaita. Itse ajattelen, että mitä pienempi lapsi, sitä pienempi hetki on suotuisaa olla laitteen äärellä.
Huolehdi leikin monipuolisuudesta
Aivan pienimpien pelihetket kannattaa myös pitää riittävän lyhyinä. Mitä pidempään lapsen antaa yhtäjaksoisesti pelata, sitä todennäköisemmin pelaaminen vaikuttaa lapsen vireystilaan.
Jos lapsi alkaa muuttua pelaamisen myötä ärtyisäksi, kertoo se yleensä väsymyksestä. Haapala kehottaa vanhempia myös miettimään, mistä muusta pelaamiseen käytetty aika on pois.
– Leikin monipuolisuus on tärkeää. Jos kaikki leikki tapahtuu vain ruudulla, voi se vaikuttaa esimerkiksi lapsen mielikuvituksen kehittymiseen, hän toteaa.