Rovaniemeläinen alppihiihtäjä Tanja Poutiaisen päätti eilen maailmancup-uransa Sveitsin Lenzerheiden suurpujottelukilpailussa. Viimeisten laskujensa jälkeen Poutiainen vaihtoi ylleen perinteistä saamenpukua muistuttaneen asun, ja aloitti juhlan kuluneiden vuosien kunniaksi. Alppihiihtäjän käyttämä puku on kuitenkin saanut osakseen runsaasti kritiikkiä, sillä kyseessä ei ole aito saamenpuku.
Saamelaisen käsityöntekijöiden yhdistyksen (Sámi Duodji ry) puheenjohtaja Petra Magga-Vars toteaa, että Poutiaisen käyttämä puku vain etäisesti muistutti saamenpukua, muttei ollut sellainen.
Kohderyhmähän ovat he, jotka eivät saamelaisesta kulttuurista mitään tiedä. Ja heille tämä menee kuin väärä raha.
Petra Magga-Vars
– Jos pukua katsoo, niin sehän on aivan sekasikiö. Se ei ole naisten puku, mutta se ei ole myöskään miesten puku. Vyö on tuntematon ja värit räikeitä. Alueellisia piirteitä on koetettu hakea Enontekiöltä, Magga-Vars kuvailee.
Petra Magga-Vars sanoo, että saamenpuvun nimissä leikkiminen ei ole mitään uutta.
– Mutta alkuperäiskansaa kohtaan tämä on mielestäni kyllä jo moraalitonta, hän jatkaa.
Käsityöntekijöiden yhdistyksen puheenjohtajan mukaan kyseessä on vakava asia, ja on valitettavaa, että saamelaisia syytetään tosikoiksi ja huumorintajuttomiksi pukukiistojen yhteydessä.
– Kaikki nämä puvuntekeleet ja välimuodot informoivat aivan väärällä tavalla saamelaisesta kulttuurista ja käsityöstä. Kohderyhmähän ovat he, jotka eivät saamelaisesta kulttuurista mitään tiedä. Ja heille tämä menee kuin väärä raha. Minkälaisen kuvan se taas antaa saamelaisesta käsityöstä tulevaisuudessa, Magga-Vars kysyy.
Miksi pilapuku voitti Rovaniemen kansallispuvun?
Alppihiihtäjän asuvalintaa ihmettelee myös Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen (Suoma Sámi Nuorat ry) puheenjohtaja Anne-Maria Magga. Hän kertoo pohtineensa, mikä tarkoitus alppihiihtäjän asuvalinnalla oli.
Jos tarkoituksena oli kunnioittaa omia pohjoisia juuriaan, niin hän olisi voinut valita vaikkapa Suomen kansallispuvun.
Anne-Maria Magga
– Jos tarkoituksena oli kunnioittaa omia pohjoisia juuriaan, niin hän olisi voinut valita vaikkapa Suomen kansallispuvun. Tai pyytää saamelaisilta ihan oikean saamenpuvun käyttöönsä. Nyt jäi vähän hämäräksi, mikä tarkoitus tällä lapinpukua jäljittelevällä puvulla oli.
Poutiaisen yllä ei kuitenkaan nähty Rovaniemen alueen naisen kansallispukua eikä aitoa saamenpukua. Saamelaisnuorten puheenjohtaja Anne-Maria Maggan mielestä kiista ja koko tapaus kuvaavat laajemminkin suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisten saamelaisia koskevaa tietoisuutta.
– On todella kuvaavaa, että tämä tapaus on herättänyt paljon enemmän kohua Norjassa, missä tämä ei olisi ikinä mahdollista. Norja on valovuosia Suomea edellä saamelaisia koskevissa asioissa, Magga sanoo.
Nuorisojärjestön puheenjohtaja uskoo tapauksen osoittavan, kuinka puutteelliset tiedot suomalaisilla saamelaisista on.
– Ei vaivauduta ottamaan selvää asioista. Matkailussahan saamenpukua on käytetty väärin jo vuosikymmeniä. Siksi tämä onkin ihmeellistä, miten mitään ei ole opittu.
Aito puku kertoo tarinaa
Anne-Maria Magga toteaa, että saamenpuku kertoo tekijöistään, käyttäjänsä kotiseudusta ja on syntyy pikkutarkalla käsityöllä. Samaa ei voi sanoa feikkipuvuista, hän toteaa.
Tällainen tuskin kunnioittaa kulttuuria, että valitaan joku pilailupukupuodista ostettu saamenpuvun kopio.
Anne-Maria Magga
– Jos näitä feikkipukuja näkevät ihmiset, jotka eivät tiedä saamelaisista mitään, niin aika väärä käsitys heille tulee esimerkiksi saamelaisesta käsityöstä.
Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Anne-Maria Magga toteaa, että suomalaisten kiinnostus saamenpukuun ja sen käyttöön on sinänsä hyvä asia.
– Mutta tällainen tuskin kunnioittaa kulttuuria oikealla tavalla, että valitaan joku pilailupukupuodista ostettu saamenpuvun kopio.