Vantaalaisen bussikuskin Sukhdarshan Singh Gillin työnantaja Veolia Transport perusteli turbaanikieltoa työnantajan määrittelemällä yhtenäisellä työasulla sekä työntekijän työturvallisuudella.
Turkulainen hotellinjohtaja puolusti huivikieltoa "vastaanottotyön neutraaliudella" tarkoittaen, että huivia käyttävän vastaanottovirkailijan päähine voisi viedä huomion itse asiasta eli asiakaspalvelusta.
Pitävätkö perustelut, Etelä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Aki Eriksson?
– Hotellitapaus on lähellä tutkimaamme turbaanijuttua, jossa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Kun siis suora syrjintä on sitä, että työntekijää syrjitään suoraan esimerkiksi ihonvärin takia, välillinen syrjintä ilmenee esimerkiksi työasuohjeessa, joka ei salli uskonnollisia päähineitä. Näin siis sinänsä neutraali työasuohjeistus rajaa esimerkiksi päähinettä käyttävät musliminaiset ja sikhimiehet tiettyjen työpaikkojen ulkopuolelle.
Mitkä lait suojaavat työntekijän oikeuksia, työoikeuden professori Seppo Koskinen?
– Yhdenvertaisuuslain (siirryt toiseen palveluun) 6. pykälä sisältää syrjinnän kiellon. Työsopimuslaissa (siirryt toiseen palveluun) (2:2) todetaan, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi uskonnon vuoksi. Uskonnonvapaus (siirryt toiseen palveluun)(Perustuslaki 11 §) on puolestaan perusoikeus.
– Työhygienia- ja turvallisuus ovat asioita, jotka menevät työntekijän oikeuksien yläpuolelle. Esimerkiksi rakennusalalla kypärän käyttö on pakollista.
– Jos joku ei hyväksy laissa määriteltyä tai työnantajan määräämää pukeutumiskoodia, hän voi sen noudattamisesta kieltäytyä. Viime kädessä tämä voi johtaa työntekijän irtisanomiseen. Jos irtisanominen viedään oikeuteen, joutuu tuomioistuin miettimään sovellettavia lakeja.
Millaisia uskonnollisia päähineitä koskevia kiistoja Suomessa on käsitelty tuomioistuimissa? (Seppo Koskinen, Aki Eriksson)
**– **Maaliskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus määräsi Guessin vaateliikkeen esimiehille sakkoja työsyrjinnästä, koska he olivat antaneet potkut huivia käyttävälle työntekijälleen. Esimiesten mielestä huivin käyttö ei muun muassa sopinut liikkeen imagoon. Käräjäoikeuden mukaan työntekijä oli asetettu ilman hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan käyttämänsä uskonnollisen huivin vuoksi.
– Uskonnolliseen päähineeseen liittyvä tuomio on tiettävästi ensimmäinen, joten ennakkotapauksena se toimii jatkossa ohjeena työnantajille. Viesti on siis se, että uskonnollisiin päähineisiin pitää suhtautua sallivasti työpaikoilla, ellei niiden kieltämiselle löydy päteviä perusteluita, kuten työturvallisuuden takaaminen.
– Vuonna 2006 käsitellyssä jutussa syyttäjä totesi, että ravintolaesimies ei syyllistynyt syrjintään, kun hän kielsi musliminaista pitämästä huivia asiakaspalvelussa työharjoittelussa. Ravintolaesimies perusteli huivin poistamista muun muassa imago- ja hygieniasyillä. Opiskelijoille oli hänen mukaansa annettu tarkat ohjeet pukeutumisesta keittiön ja ravintolasalin puolella: samaa huivia ei voinut käyttää ruokaa tarjoiltaessa ja sitä tehdessä. Ravintolaesimies perusteli huivikieltoa myös sillä, että asiakkaat haluavat työntekijöiden käyttävän yhtenäistä työasua. Opiskelija ei poistanut huiviaan, vaan lähti työpaikalta.
– Työelämässä tapahtuvaa syrjintää valvovat aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat. Uskonnollisia päähineitä ja asuja koskevia kiistoja on käsitelty valtakunnallisesti vähän. Kaikista Suomen aluehallintovirastoista ainoastaan Etelä-Suomen avissa on ollut käsittelyssä neljä tapausta. Kolme liittyi huivin käyttöön ja yksi turbaaniin.
Millaisia tapauksia muissa maissa on ollut, syrjintälautakunnan sihteeri Juhani Kortteinen?
– Länsimainen yhteiskunta on maallistunut siinä määrin, että joissakin valtioissa, kuten Ranskassa ja Belgiassa, on katsottu aiheelliseksi säätää yleisiä lakiin perustuvia kieltoja esiintyä julkisella paikalla kasvot verhottuna. Kieltoa on perusteltu toisaalta yksilön ja toisaalta yhteisön suojelemisella. Erikseen on vielä kielletty myös uskontoperustainen pukeutuminen tai tunnusten esilläpito julkisissa oppilaitoksissa.
– Jos kansalainen ei tyydy kotimaansa oikeuslaitoksen päätökseen, asiasta voi valittaa YK:n ihmisoikeuskomiteaan tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
– YK:n ihmisoikeuskomitea on esimerkiksi linjannut, että Ranskan viranomaiset loukkasivat sikhimiehen uskonnonvapautta, kun he rajoittivat hänen uskonnollisen päähineensä käyttöä koulussa. Tuomioistuin totesi, että Ranskan viranomaiset eivät kyenneet näyttämään vakuuttavasti toteen, että sikhi-turbaanin käytöstä olisi aiheutunut vaaraa muiden oikeuksille ja vapauksille tai että sen käytön rajoittaminen olisi ollut muutenkaan hyväksyttävää.
– EIT on puolestaan ottanut kantaa kookkaan ristin käyttämiseen lentoemännän ja sairaanhoitajan työssä. EIT:n ratkaisu oli, että työstä johtuvista terveys- ja turvallisuussyistä voitiin rajoittaa sairaalassa työskentelevän oikeutta pitää kaulassaan kookasta ristiä, mutta sen sijaan yksityisen työantajan eli lentoyhtiön yrityskuvan varjeleminen ei ollut riittävä syy kieltää työntekijää pitämästä kookasta ristiä kaulariipuksena.
– Useissa maissa bussikuski voi ajaa turbaani päässä. Euroopassa Lontoon alueella ja Ruotsissa poliisi voi myös käyttää musliminaisten huivia työssään.
Esimerkiksi vartijan ja poliisin virkapuvusta säädetään laissa ja asetuksissa, eivätkä uskonnolliset päähineet kuulu pukuihin. Sotivatko lait ja asetukset perusoikeutta, uskonnonvapautta, vastaan? Miten asiaa pitäisi arvioida, Seppo Koskinen?
– Oikeuskansleri ja oikeusasiamies valvovat viranomaisten toimintaa, joten he voivat yksittäistapauksessa ottaa kantaa pukeutumisvaatimuksen perustuslaillisuuteen. Jotta asia menee heidän käsittelyynsä, siitä pitää tehdä kantelu. Asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.
– Toinen reitti asian muuttamiseen on se, että kansanedustaja tekisi asiassa lakialoitteen. Olisi mielenkiintoista nähdä ne perustelut, joilla tämä aloite tyrmättäisiin. Lisäksi voitaisiin tehdä kirjallinen kysymys asianomaiselle ministerille eli Päivi Räsäselle. Myös hallitus – esimerkiksi Räsäsen aloitteesta – voisi valmistella tällaisen muutoksen kyseiseen lakiin.
