Maailmanlaajuisesti monilla alueilla podetaan vesipulaa, mutta Suomessa veden riittävyys ei ole ongelma.
- En usko riittävyyden olevan ongelma pitkälle tulevaisuudessakaan. Veden säästämisellä ja järkevällä käytöllä on kuitenkin meilläkin oma merkityksensä ja siihen kannustetaan, kertoo Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.
Seppälän mukaan Suomessa asiakkaille toimittavan vesijohtoveden laatu on koko maassa hyvää, jopa loistavaa.
Jos astioiden tai kylpyhuoneen laattojen pintaan alkaa kertyä valkoista saostumaa tai värjäymiä, niin silloin vesi on suhteellisen kovaa.
Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä
- Paikkakuntakohtaisesti raakaveden laadussa on eroja ja veden käsittelyssä on silloin omat haasteensa. Voi olla esimerkiksi makuhaittoja. Varsikin pintavettä käyttävillä laitoksilla voi olla makua tai hajua aiheuttavia aineita. Vesilaitosten toimittamana vesi on kuitenkin turvallista ja terveellistä nautittavaksi.
Seppälä kertoo, että Suomessa pohjavesi on hyvälaatuista ja pintavesienkin tila on 60-70 -lukujen synkemmistä ajoista parantunut.
- Meillä on erinomaiset raakavedet ja niistä voidaan tehdä hyvälaatuista juomavettä.
Vedestä ei aina olla kaikin puolin perillä
Merkittävät veden väri- tai makuhaitat huomataan helposti, mutta kaikki eivät ole selvillä siitä, onko heidän käyttämänsä talousvesi pehmeää vai kovaa. Veden kovuudella ilmaistaan siinä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän vedessä on kyseisiä suoloja, sitä kovempaa vesi on.
Pesuainepakkausten ohjeisiin perehtyneet ovat huomanneet, että pesuainettakin kehotetaan annostelemaan suhteessa veden kovuuteen.
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että veden kovuudella on suuri merkitys esimerkiksi veden vaahtoavuudessa. Vaikkapa mäntysuovalla pestäessä vaahtoa ei muodostu lainkaan kovassa vedessä, kun taas pehmeässä sitä muodostuu runsaasti.
Veden kovuudessa on Suomessa eroja.
Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä
- Veden kovuudessa on Suomessa eroja. Se saattaa olla peräisin jo raakaveden kovuudesta, mutta veden käsittelyllä sitä voi muuttaa niin, että haitat käyttäjälle on vähäiset, kuvailee Seppälä.
Seppälän mukaan kovan veden voi tunnistaa kotikonsteinkin.
- Sen huomaa vaikka siitä, jos astioiden tai kylpyhuoneen laattojen pintaan alkaa kertyä valkoista saostumaa tai värjäymiä, niin silloin vesi on suhteellisen kovaa. Pyykinpesussa pesuaineen tarpeestakin sen erottaa ja maussakin voi olla eroja.
Veden kovuuden yksikkönä käytetään sekä millimoolia per litra että saksalaista kovuusyksikköä dH. Esimerkiksi Jyväskylässä veden kovuus on 0,2-0,45 mmol/l, dH-asteikon mukaan 1,1,-2,5 eli vesi luokitellaan pehmeäksi.
Pehmeällä vedellä voi pestä pyykkinsä ja astiansa vähemmällä pesuaineella, eikä astianpesukoneeseen tarvitse lisätä suolaa vettä pehmentämään. Suihkussakaan ei vaikkapa hiusten pesuun tarvita pehmeän veden kanssa shampoota yhtä paljon kuin kovan veden kera.
Veden voi tutkituttaa
Vesiasiantuntija toteaa, että mikäli on epävarma käyttämänsä veden laadusta tai sen pehmeydestä tai kovuudesta, niin veden voi tutkituttaa. Kaivosta käyttövetensä ottavat pääsevät vedestään perille toimittamalla vesinäytteen laboratorioon ja kunnallisen vesilaitoksen piirissä olevat voivat selvittää kovuusasian vesilaitokseltaan.
Seppälä muistuttaa myös, että pullovedet eivät yleensä ole laadukkaampia kuin hanavesi Suomessa. Asiakkaan näkökulmasta suurin ero pulloveden ja hanaveden välillä on hänen mukaansa hinta.
- Pulloveden yksikköhinta on jopa tuhatkertainen tai vieläkin suurempi verrattuna hanaveteen. Kun laatua on tutkittu, niin useimmissa tapauksissa vesilaitoksen tarjoama hanaveden laatu on parempi.
YK:n vuosittaista maailman vesipäivää vietetään lauantaina 22. maaliskuuta. Tänä vuonna päivän teemana on vesi ja energia. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta puhtaan veden tärkeydestä sekä veden määrästä ja laadusta koko maapallolla.