Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Aforismin voi heittää vaikka työpaikkakokouksissa

Kirjailija, filosofi Johannes Ojansuu tarkastelee uudessa kokoelmassaan luontoa ja ihmismieltä. Keinoina hänellä on yhtä hyvin musta huumori kuin kielellinen leikkikin. Aforismi on kätevä tapa sanoa isoja asioita pienesti ja tarkasti, Ojansuu sanoo.

Kuva kirjan kannesta.
Kuva: Anne Niskanen / Yle
Anne-Maria Niskanen,
Kiti Pölönen
Avaa Yle-sovelluksessa

Hämeenlinnassa asuvan Johannes Ojansuun mukaan aforismissa ei ole välttämättä yhtä absoluuttista totuutta, vaan siinä on laaja juuristo ja ylös kurottuvat oksat niin kuin puussa.

Aforismin alla on paljon tavaraa, jotka peilautuvat yhdessä lauseessa. Aforismi menee tai ainakin pyrkii kohti asian ydintä ja se on kuin peili. Kun peili särkyy ja syntyy sirpaleita, niin yhdestä sirpaleesta voi nähdä koko kuvan.

– Olemme sitä, miten korvaamme oman tyhjyyden tunteemme. Meissä ihmisissä näyttää olevan paljon tilkittäviä aukkoja. Meissä taitaa olla sellainen ominaisuus, että me pyrimme vaimentamaan niitä ääniä, niitä tunteita, joita tyhjä meistä tuo esille.

Meissä ihmisissä näyttää olevan paljon tilkittäviä aukkoja.

Johannes Ojansuu

– On tavattoman vaikea taito sietää sitä tyhjää tunnetta itsessään. Idän zengurut kokevat tyhjyyden saavuttamisen vapautena.

Johannes Ojansuun mielestä aforismit voivat toimia mainiosti meditaation välineenä. Hänestä aforismien kirjoittaminen ja hiominen on työlästä ja hidasta, vaikka kokonsa puolesta aforismi on lyhyydessään kätevä tapa sanoa.

Hidas sivutuote

Ojansuu sanoo synnyttävänsä aforismeja useinkin filosofisen ajattelun sivutuotteena ja uudessa kokoelmassa on mukana jopa viisitoista vuotta sitten syntyneitä ajatelmia.

Aforismeja ei voi työstää pakottamalla.

Johannes Ojansuu

Aforismeja ei voi työstää Ojansuun mukaan pakottamalla niin kuin metallia tai puuta, vaan niitä tulee kirjailijan sielunmaisemaan jostain. Hän myöntää, että aforismi on vapaan linnun laji, ei häkkilinnun.

– Jotkut ajatukset tulevat melko valmiina ja ne vaativat vain pilkkujen viilaamista, mies paljastaa.

Lukijalle aforismit ovat kokonsa takia näppäriä ja tavallaan nopeita. Yhden lauseen voi lukaista nopeasti, mutta sen muhittaminen voi kestää pitkäänkin.

Aforismit kuin pastillit

Aforismikirja voisi olla jokaisen povitaskussa ja sieltä voisi napsia lauseita kuin pastilleja ja tarjota niitä muillekin imeskeltäviksi. Aforismin voi heittää avaukseksi, vaikka työpaikkakokouksessa. Ojansuun mielestä aforismi toimii myös keskustelujen käynnistäjinä ja ajattelun moottorina.

– Ihmisen mieli pyörittää koko ajan lauseita ja ihminen sanoittaa asioita ja kirjailijan tehtävä on jalostaa näitä yleisiä ajatuksia ja poimia niitä kaikkien käyttöön.

Kirjastosta aforismit löytyvät filosofiahyllyn vierestä. Ojansuun mukaan aforismeissa onkin kysymys ajatusten kirkastamisesta ja merkitysten etsimisestä.

– Sanat merkitsevät sitä, minkä ne peittävät. Sanojen alle jää aina jotain ja sanat viittaavat aina itsensä ulkopuolellekin. Esimerkiksi kun HPK:n matsissa joku huutaa sikakatsomosta Tapa se, kaikki tietävät, että tarkoitetaan kovempaa peliä eikä kukaaan ota sitä kirjaimellisesti.

Aforismeissa onkin kysymys ajatusten kirkastamisesta ja merkitysten etsimisestä.

Johannes Ojansuu

Kaikki sanat toimivat samalla tavalla eli ne toimivat kontekstissaan, eivät irrallaan. Sanat ovat eläviä. Johannes Ojansuun mukaan aforismeja kannattaa lukea maistellen. Hyvä aforismi on hedelmöittävä voima.

– Yleensä aforismikirjasta tarttuu joku lause lukijaan ja jää elämään. Kannattaisi ehkä tutkia sitä ja miettiä miksi juuri se aforismi jäi, pohtii Ojansuu, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa filosofisen antropologian alalta.

Katoavaisuuden aineisto - punnittua puhetta Johannes Ojansuulta

Suosittelemme