Suomalaisen tutkimusryhmän artikkeli tunteiden kokemisesta kehossa on houkutellut poikkeuksellisen korkeita lukijamääriä Yhdysvaltain arvostetuimpiin kuuluvalla tieteellisellä nettisivustolla.
Bodily maps of emotions -tutkimus julkaistiin alun perin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian PNAS-julkaisussa viime vuoden puolella. Sen ovat kirjoittaneet tutkijat Lauri Nummenmaa, Enrico Glerean, Riitta Hari ja Jari K. Hietanen.
PNAS kuuluu maailman arvostetuimpiin tiedelehtiin Naturen ja Sciencen ohella.
PNAS:n verkkosivulla artikkeli on ollut luetuin koko alkuvuoden ajan. Lisäksi se on koko PNAS:n historian viidenneksi levinnein artikkeli. Tutkimuksen yhteenveto on klikattu auki yli 60 000 kertaa.
Vielä suuremmasta kiinnostuksesta kertoo, että koko tutkimus on avattu PDF-tiedostona peräti 127 000 kertaa.
Tunteet tuntuvat ympäri kehoa
Nummenmaan ja hänen kollegoidensa tutkimuksesta selvisi, että kehon eri alueet ovat voimakkaasti mukana tunteissa. Erilaiset tunteet aiheuttavat tuntemuksia kehon eri osissa.
- Tutkimuksen idea syntyi sanonnoista kuten "karmii selkärankaa" tai " vääntää vatsaa", kertoo Aalto-yliopiston professori Lauri Nummenmaa.
Verkkokyselynä toteutettuun ensimmäiseen tutkimukseen osallistui noin 700 aikuista Suomesta, Ruotsista ja Taiwanista. Koehenkilöt saivat osoittaa kehon kartasta, missä päin kehoa tutkijoiden aiheuttamat erilaiset tunnekokemukset tuntuivat.
Tutkimuksessa selvisi, että kehon tuntemukset olivat samanlaisia eri puolilla maailmaa, kulttuurista riippumatta.
Haastattelupyyntöjä ympäri maailmaa
Professori Nummenmaan mukaan tutkimuksia tehdään ensisijaisesti muille tutkijoille ja tutkimustiedon soveltajille, mutta on mukavaa, että osa niistä kiinnostaa myös maallikoita.
Kiinnostusta onkin tällä kertaa riittänyt. Nummenmaa kertoo vastanneensa ainakin kolminumeroiseen määrään puheluita ja yhteydenottoja. Haastattelupyyntöjä on tullut ympäri maailmaa sanomalehdistä, aikakauslehdistä ja nettijulkaisuista.
- Sosiaalisessa mediassa tällainen tuntuu nykyisin nopeimmin leviävän.
Nummenmaa soisi, että myös maallikot ja lehdistö jaksaisivat perehtyä artikkeliin huolella. Päinvastaisestakin on esimerkkejä, eivätkä toimittajat ole aina raportoineet tuloksia edes sinne päin, hän sanoo.
Maallikoiden kiinnostus ilahduttaa, rahoittajien kiinnostus ratkaisee
- Kivahan se on päästä dekkarikirjailijan lukijamääriin, myöntää Nummenmaa
Nummenmaa iloitsee kiinnostuksesta mutta muistuttaa, että mediahuomio ei kaikkea ratkaise, rahoittajien huomio enemmän. Nummenmaan mukaan kiinnostus luo kuitenkin uusia linkkejä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön.
- Joskus tieteelliset jutut ovat sellaisia, että viisi ihmistä maailmassa ymmärtää. Olemme paljon vartiijoita, kun teemme kallista tutkimusta kalliilla laitteilla.
Mikä tässä tutkimuksessa sitten kiinnostaa?
Nummenmaan mukaan kiinnostus voi johtua siitä, että kyseessä on filosofisestikin monimutkaisesta tapauksesta: mielen ja kehon yhteistyöstä, siitä mistä tunteet tulevat. Tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Artikkelissa on myös visuaalisesti näyttäviä kuvia, jotka tekevät siitä helposti omaksuttavan.
Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu kehollisia kokemuksia, joten kysymyksiin on helppo samaistua, hän arvelee.
