Alustus:
"Tämäavoin kirje laadittiin syyskuussa 2013, ennen poliisin kolmannen hallintorakenneuudistuksen (Pora 3) toteutumista_, _ja se osoitettiin entisen Keski-Suomen poliisilaitoksen silloiselle poliisipäällikölle. Kirjeen takanaoli yli sata Keski-Suomen poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Työyhteisöä vaivaavat epäkohdat haluttiin tuoda johdon tietoon ennen suurta muutosta. Vuoden 2014 alusta Keski-Suomen poliisilaitoksesta tuli osa Sisä-Suomen poliisilaitosta.
Rakenneuudistus ei tuonut parannusta Keski-Suomen alueella toimiville poliisiasemille. Samat ongelmat ovat edelleen olemassa. Tulevan vuoden aikana säästäminen jatkuu Sisä-Suomen poliisilaitoksessa. Käytännössä se tarkoittaa mm. hälytyspartioiden määrälle asetetuista tavoitevahvuuksista tinkimistä, haittatyökustannusten leikkaamista, työpaikkakoulutuksen vähentämistä ja tarpeellisten varustehankintojen supistamista. Kaikki tämä tehdään työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta välittämättä. Tämä ei voi olla näkymättä työn laadussa ja tuloksessa.
Tämä avoimen kirjeen tarkoitus oli saada aikaan keskustelua, ja saada poliisilaitoksen johto ymmärtämään työntekijöiden ahdinko. Mutta tavoitetta ei saavutettu. Tästä johtuen kirje on jo lähetetty tiedoksi kaikille poliisitaustan omaaville kansanedustajille, ja nyt kirje halutaan myös julkisuuteen. On jouduttu huomaamaan, että vaikeneminen ei tilannetta paranna. Julkinen keskustelu on ainoa vaihtoehto."
Avoin kirje Keski-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikölle
Keski-Suomen poliisilaitoksen julkisivussa kaikki on hyvin. Tilastollisesti asiat ovat kohdallaan ja talous on pidetty hyvässä kunnossa. Poliisilaitos kestää myös tuloksissa valtakunnallisen vertailun erittäin hyvin.
Työntekijöiden näkökulmasta totuus tuntuu toisenlaiselta. Keski-Suomen poliisilaitoksen erittäin tiukkaan taloudenpitoon ja kohtuuttomalta tuntuvaan säästämiseen keskittynyt johtaminen on aiheuttanut sen, että henkilökunta on väsynyt vallitsevaan tilanteeseen. Henkilökunnan keskuudessa koetaan, että emme pysty enää tekemään työtämme niin hyvin kuin haluaisimme, ja olemme huolissamme työturvallisuudestamme. Vuosien varrella epäkohtia on pyritty tuomaan esiin talon johdolle barometreissä, koulutuspäivien keskusteluissa ja pienemmissä tilaisuuksissa. Mielestämme emme ole saaneet ääntämme kuuluviin sillä tavalla, että se olisi vaikuttanut asioihin.
Huoli, tyytymättömyys ja turhautuminen ovat johtaneet siihen, että sosiaaliseen mediaan on perustettu ryhmä, johon kuuluu yli sata jäsentä Keski-Suomen poliisilaitoksessa työskentelevistä poliiseista ja vartijoista. Ryhmässä on voinut keskustella asioista, jotka liittyvät työssä jaksamiseen, työturvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Tähän kirjeeseen on koottu asioita ja ajatuksia, jotka on ryhmässä koettu tärkeiksi. Asiat halutaan ja aiotaan tuoda julkisesti esille. Tässä kirjeessä laskeudutaan ja pysytään käytännön tasolla.
Suurimmaksi ongelmaksi poliisilaitoksen alueellisesta jaosta riippumatta on koettu työvoiman riittämättömyys. Keski-Suomen poliisilaitoksen toiminnan alkaessa määriteltiin kentällä toimivien partioiden minimivahvuudet eri alueille. Pian johdossa huomattiin, että resurssien rajallisuudesta johtuen minimivahvuuksiin ei päästy. Tämän vuoksi käsitteestä minimivahvuus luovuttiin ja termi muutettiin tavoitevahvuudeksi. Se antoi johdolle mahdollisuuden tinkiä jo ennestään vähäisistä partiovahvuuksista. Tavoitteet kun eivät ole velvoittavia, niihin on vain pyrittävä.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että kuluneen kesän aikana tavoitevahvuuksiin ei ole päästy Keski-Suomen poliisilaitoksen pohjoisella ja keskisellä alueella. Näillä alueilla runkovuorojen vahvuuksista on usein puuttunut yksi partio. Viikonlopun painopistepartioiden määrää on vähennetty säästösyistä tehtävämäärältään vilkkaalta lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä. Tästä on aiheutunut henkilöstölle työtaakan kasvua, työturvallisuuden heikentymistä ja myös työn laadun huonontumista.
Organisaation rakenneuudistusten arvostelu selitetään johdon puolesta mielellään muutosvastarinnaksi ja ymmärtämättömyydeksi. Resurssien on väitetty pysyneen samalla tasolla tai jopa parantuneen kuin ennen muutoksia. Keskustelua asiasta ei ole haluttu hyväksyä ja asiasta on kielletty puhumasta organisaation ulkopuolella. Johdon toimesta on ohjattu jokaista pysymään tiedotusjanalla omalla paikallaan, oman toimenkuvansa mukaisella alueella. Johto ei kuitenkaan ole akuutisti vastaamassa ihmisten kysymyksiin ja tyytymättömyyteen hälytystehtävien tai rikostutkinnan yhteydessä.
Vanhoja ei pitäisi muistella, mutta monet meistä tietävät, että ennen toteutettuja rakenneuudistuksia esimerkiksi 1990-luvulla vanhan Jyväskylän kaupungin poliisilaitoksen alueella, hoidettiin poliisin tehtäviä samalla miehityksellä, kuin joissain tilanteissa nykyään Keski-Suomen poliisilaitoksen koko keskisellä alueella. Hälytysalueen koon, väkiluvun ja tehtävämäärien ero on tuntuva entiseen verrattuna, mutta hälytystehtäviä hoitavien työntekijöiden määrää ei ole uudistuksissa lisätty. Uudistuksia on markkinoitu organisaation hallintorakenteen keventymisellä ja suorittavan portaan työvoiman lisääntymisellä. Miksi me työntekijät olisimme tyytymättömiä, jos näin olisi todellakin tapahtunut?
Rakenneuudistuksissa poliisilaitoksia ja poliisiasemia on lakkautettu. Poliisi on siirretty kauemmas ihmisistä, ja poliisin apua joudutaan odottamaan usein liian pitkän. Tämä ongelma on korostunut julkisuuteenkin nousseilla tapauksilla erityisesti poliisilaitoksemme pohjoisella alueella, missä etäisyydet ovat pitkiä. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että välittömästi hoidettavat ja kiireelliset hälytystehtävät: pahoinpitelyt, rattijuopumukset ja omaisuuden suojaan kohdistuneet, saavat jatkua rauhassa. Poliisi on paikalla vasta tilanteen jälkeen. Ajatus alueiden rajapinnoilla liikkuvien partioiden joustavasta käytöstä hälytystehtävillä ei tilannetta auta, koska niitä partioita ei käytännössä ole. Työntekijät ovat tähän turhautuneita ja toivomuksena on, ettei tällainen ”kehittäminen” enää jatkuisi.
Kenttäjohtajien on pakko priorisoida hälytystehtäviä ja niitä jätetään jatkuvasti ”uuden ilmoituksen varaan”. Tämä tarkoittaa, että tehtävät jäävät käytännössä usein hoitamatta. Tehtävien kiireellisyysluokituksia muutetaan, tehtäviä laitetaan seurantaan ja tehtäviä hoidetaan puhelimessa. Näin tapahtuu erityisesti keskuspaikkojen ulkopuolisilla alueilla. Työntekijöistä tuntuu, että näillä toimenpiteillä kaunistellaan tilastoja, jotta kiiltokuva Keski-Suomen poliisilaitoksen kyvykkyydestä pysyy yllä. Tilastojen valossa uudistukset ovat olleet onnistuneita. Rikokset ovat vähentyneet ja poliisi on ollut nopeasti tai ainakin kohtuullisen nopeasti ihmisten saatavilla. Kaikki on suhteellista ja riippuu siitä, miten asioita tarkastellaan. Poliisilaitoksen reuna-alueilla asuvilta ihmisiltä tulee partioille toistuvasti palautetta, että poliisille ei edes kannata soittaa, koska poliisin paikalle saaminen kestää aivan liian kauan. Näin rikokset jäävät pimentoon, hälytystehtävät vähenevät, ja tilastot näyttävät vihreää. Tästä voidaan virheellisesti päätellä, että resursseja on vähintäänkin riittävästi.
Kun työharjoittelijat tulivat poliisilaitoksiin, heitä ei ollut tarkoitus laskea mukaan vahvuuksiin. Harjoittelijoiden ei ensisijaisesti pitänyt joutua kentällä tilanteisiin, jotka saattoivat olla uhkaavia tai jopa vaarallisia. Harjoittelijoiden kuului olla ylimääräisenä lisänä oppimassa asioita käytännössä, ja antamassa omalta puoleltaan jotain myös vakituiselle henkilökunnalle. Keski-Suomen poliisilaitoksessa kävi kuitenkin toisin. Vahvuuksia alettiin paikata tällä edullisella työvoimalla. Jatkuvasti oli tilanteita, että lähes kaikissa kentällä toimivissa partioissa partion toinen jäsen oli harjoittelija. Työntekijöiden keskuudessa tätä tilannetta ei pidetty tarkoituksenmukaisena, eikä oikeana. Asia myös tuotiin esille, mutta sille ei tapahtunut mitään. Selkeää työturvallisuuskysymystä ei haluttu ottaa huomioon. Tällä hetkellä harjoittelijat eivät ole lisäämässä vahvuuksia ja se on näkynyt kuluneen kesän aikana hälytyspartioiden määrässä. Keski-Suomen poliisilaitos on joutunut kohtaamaan resurssien todellisen tilanteen.
Tutkinnassa tilanne koetaan vähintään yhtä huonoksi kuin kentällä. Monien rikosilmoitusten tutkinta keskeytetään heti alkuunsa, koska tutkintaa edistäviä tietoja ei ole heti saatavilla. Tästä huolimatta tutkijoiden pöydällä on runsaasti avoimia juttuja, joille pitäisi tehdä jotain. Aika ja työvoima eivät vain riitä hoitamaan tehtäviä kunnolla. Tutkijat tuntevat uupumusta juttupinonsa edessä, ja he joutuvat vielä vastaamaan asianosaisten tekemiin kanteluihin, kun asiat etenevät liian hitaasti. Tutkinnanjohtajat vaativat lisää tehokkuutta ja syyttäjät tekevät lisätutkintapyyntöjä, koska eivät saa mielestään riittävän huolellisesti suoritettua esitutkintaa. Sama ilmiö vaivaa koko poliisin käytännön työtä tekevää henkilökuntaa. Vaatimustaso ja tulosodotus kasvavat kaiken aikaa, mutta mahdollisuuksia hyvään suoriutumiseen ei haluta antaa, koska se lisäisi kustannuksia.
Keski-Suomen poliisilaitos on sopeuttanut eli säästänyt tehokkaasti. Se on valtakunnallisesti ajatellen mallikelpoinen poliisilaitos. Sen sanotaan olevan tältä osin mitalikolmikossa. Onko kukaan ajatellut pidemmälle ja miettynyt mikä on ollut sen hinta, että tällainen kuva on voitu luoda? Työntekijöiden keskuudessa on herännyt ajatuksia, että laitoksemme johto on halunnut pitää yllä illuusiota, jossa Keski-Suomen poliisilaitoksessa kaikki on hyvin ja kaikki asiat ovat hoidossa. Todellisuudessa täällä kyetään poliisin perustehtävien osalta hoitamaan vain se välttämätön. Hälytystehtävät hoidetaan ja rikokset tutkitaan niin, että tilastot pysyvät kunnossa. Tehtävistä suoriutumista tukevia asioita ja toimintoja on laiminlyöty toistuvasti tai ne on haluttu unohtaa kokonaan. Tärkeintä on ollut, että Keski-Suomen poliisilaitos on näyttänyt ulospäin hyvältä.
Monilla työtekijöillä on vastuullaan erityistehtäviä: poliisikoiratoiminta, tepotoiminta, vatitoiminta, voimankäyttökoulutus ym. Erilaisten ohjeiden mukaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu järjestää työaikaa näiden lisätehtävien hoitamiseen. Keski-Suomen poliisilaitoksen johdon linjaus ohjeiden osalta on ollut, että toisia ohjeita täytyy noudattaa tarkasti ja toisia ohjeita noudatetaan vain soveltuvin osin. Ohjeita on jopa muokattu poliisilaitokselle sopiviksi. Johdon linjaus ja menettely on selkeästi perustunut siihen, mikä on alasajettujen resurssien kannalta ollut edes mahdollista, ja mikä on ollut taloudellisesti kannattavaa. Johto ei ilmeisesti ole ottanut huomioon, että erityistehtäviä itselleen hoidettavaksi ottaneet työntekijät ovat valtakunnallisesti tulosvastuussa omaan toimenkuvaansa liitetystä erityisosaamisesta. Keski-Suomen poliisilaitos on antanut tilanteen mennä siihen, että työntekijät ovat joutuneet yhä kasvavassa määrin käyttämään omaa vapaa-aikaansa erityisosaamisensa ylläpitämiseen. Tämä on tapahtunut sen takia, että työnantaja ei ole huolehtinut omasta velvollisuudestaan työajan järjestämisen suhteen. Näitä asioita laajemmin vertailtaessa Keski-Suomen poliisilaitos ei enää olekaan valtakunnan kärkipäässä.
Poliisilaitoksen johto on ollut tyytyväinen siihen, että toiminnot eri sektoreilla on sopeutettu siten, että talous on tasapainossa. Johtamista on pidetty linjakkaana. Tämä sopeuttaminen on lähinnä tarkoittanut säästämistä haittatyökorvauksista. Säästötalkoisiin on joutunut suorittavaa työtä tekevä porras. Osalta on otettu jotain pois vähistäkin haittatyökorvauksista. Suurin osa on otettu sieltä, mistä se on ollut helpoiten saatavilla. Kenttätehtävissä työskentelevien poliisien haittatyökorvauksia on leikattu tunteettomasti ja kovalla kädellä. Poliisilaitoksen johto on tyytyväisenä ilmoittanut, että haittatyökorvaukset on saatu laskemaan menneiden vuosien tasolle. Työntekijän kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että vuosittaisen ansiotulon menetys on ollut pahimmillaan yli 3000 euroa. Tätä ei ole pidetty mitenkään kohtuullisena ja hyväksyttävänä johtamisena.
Haittatyökorvauksista säästämisen johto on kääntänyt kekseliäästi työhyvinvoinniksi, koska näinhän on vain karsittu haitallista ja väsyttävää työaikaa pois. Työntekijät ovat tästä erimieltä. On vaikeaa ymmärtää miten perjantain ja lauantain välinen yövuoro olisi vähemmän haitallisempi ja väsyttävämpi kuin lauantain ja sunnuntain välinen yövuoro. Jatkuvasti nousevien elintasokustannusten rinnalla vähenevän ansiotulon ei ole katsottu luovan työntekijöiden elämään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista. Poliisilaitoksen työhyvinvointiohjelman koetaan olevan pinnallinen ja lähinnä vain sanoja paperilla. Totuutta ovat lisääntyneet sairauslomat, työntekijöiden kasvanut tyytymättömyys ja jopa paha olo.
Ylitöiden osalta vähennys on ollut tuntuvaa ja tämä kehitys on tuntunut erityisesti kentällä. On vain melko mahdotonta toteuttaa toimiva yhtälö, jossa tavoitevahvuudet saadaan täyteen mahdollisimman vähistä resursseista. Tämä aiheuttaa väkisin ylitöitä, joiden teettämistä pitäisi johdon mukaan välttää. Johdon ratkaisuna on ollut tinkiä vahvuuksista entisestään ja sopeuttaa eli säästää ylitöiden aiheuttamat kustannukset toisaalla. Johdon linjauksena on ollut; että ylityöbudjetin ylitys aiheuttaa vähennyksen kyseisen linjan tai sektorin muihin menolajeihin. Johto on pitänyt tätä menettelyä oikeudenmukaisena. Työntekijöiden keskuudessa on mietitty ottaako johto huomioon, että valvonta- ja hälytystoimintasektorilla on pakko teettää ylitöitä, että edes jonkinlainen partiovahvuus saadaan pidettyä yllä? Työntekijöiden mielestä meidät on johdon toimesta saatettu tähän tilanteeseen, eikä johdon menettelyä pidetä oikeudenmukaisena.
Meneillään oleva Ponnistus-koulutus on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Vuoden 2014 alusta muuttuvat Poliisilaki, Esitutkintalaki ja Pakkokeinolaki. Nämä lait ovat poliisin tärkeitä työkaluja, joiden perusteella puututaan ihmisten perusoikeuksiin. Ponnistus-koulutus on valtakunnallinen koulutuspaketti, jolla muuttuvat säädökset koulutetaan työntekijöille itsenäisen verkko-opiskelun ja lähikoulutuspäivien avulla. Ponnistus on hyvä esimerkki siitä, miten työnantajamme hoitaa oman osuutensa työn laatuun, työstä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen vaikuttavissa asioissa. Ponnistus-koulutus on kaikille pakollinen ja jokainen työntekijä on velvollinen suoriutumaan siitä. Yhtälailla, kuin työntekijä on velvoitettu suorittamaan koulutus hyväksytysti, on työnantaja velvoitettu antamaan itsenäisen verkkokoulutuksen tekemiseen työaikaa useita päiviä. Keski-Suomen poliisilaitos on lähes täysin laiminlyönyt oman velvollisuutensa. Koulutuksen suunnittelijoiden tarkoitus ei varmastikaan ole ollut, että näin laajaa ja vaativaa koulutuspakettia yritetään omaksua hälytystehtävien ja kuulustelujen hoitamisen lomassa. Tähän menettelyyn ovat kuitenkin yleisjohtajat moneen kertaan ohjeistaneet työvuorojen aloituspalavereissa. Osa työntekijöistä on joutunut ajanpuutteen vuoksi tekemään koulutuksen periaatteella; ”siitä mistä aita on matalin”, vain väli- ja loppukokeet suorittamalla.
Me työntekijät haluamme nostaa esiin näitä asioita, koska mielestämme Keski-Suomen poliisilaitoksen johto ei ole täysin onnistunut tehtävässään. Johtaminen on joltain osin koettu jopa omiin tarkoituksiin keskittyväksi ja työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin unohtavaksi. Meidän mielestämme työyhteisöämme vaivaavia ongelmia ei hoideta kuntoon pelkästään johtamista tehostamalla, korostamalla ja kehittämällä. Silloin ehkä pyritään hoitamaan ongelmista aiheutuneita oireita, mutta ei niihin johtaneita syitä. Joskus asioissa on käytännössä yksinkertaisesti vain kyse työntekijöiden riittävästä määrästä, eikä erilaisten työryhmien ole muuta ratkaisua edes mahdollista löytää. Näin on silloin, kun asiat halutaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Me työntekijät sitoudumme vuosittain Keski-Suomen poliisilaitoksen asettamiin tulostavoitteisiin ja muihin meihin kohdistuviin vaatimuksíin. Ymmärrämme, että organisaatiomme on hierarkkinen. Mielestämme meillä on myös oikeus vaatia työnantajaamme Keski-Suomen poliisilaitosta hoitamaan omat velvoitteensa kuntoon. Tämä on edellytys sille, että voisimme palvella ihmisiä, ja hoitaa tehtäviämme, jokaisella poliisitoimen sektorilla mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Työturvallisuutta unohtamatta.
Jyväskylässä 19.9.2013 ryhmä Keski-Suomen poliisilaitoksen poliiseja ja vartijoita
