Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

"Jere" lintsaa ja masentuu – huolikoodi herättää auttajat

Jos "Jere" lintsaa koulusta toistuvasti, kuraattori voi tehdä hänestä huolikoodin yhteiseen järjestelmään. Kun "Jere" päätyy terveyskeskuspäivystykseen tappelusta, päivystäjä tekee koodin. Ja kun jalkapallovalmentaja kokee, että jotain on pielessä, syntyy kolmas koodi. Sitten onkin jo aika tarjota "Jerelle" apua. Näin toimii välittämisen koodi, jota ruvetaan nyt rakentamaan käytäntöön.

Nuorisoa Kampin keskuksessa.
Kuva: Yle
Sari Vähäsarja
Avaa Yle-sovelluksessa

Tavoitteena on luoda systeemi, jolla asioihin tartutaan varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Järjestelmä myös yhdistää viranomaisia, jotka nykyään eivät välttämättä tiedä siitä, että joku toinenkin on huolissaan samasta ihmisestä.

Tietojärjestelmästä viranomaiset näkevät vain, että joku muukin on tehnyt huolikoodin. Koodi on kuin pieni punainen lippu – se ei pidä takanaan raportteja selattavaksi. Kun koodeja tulee tarpeeksi, viranomainen ottaa nuoreen yhteyttä ja tarjoaa apua. Sitten asiat etenevät – tai eivät, sillä "Jere" voi myös kieltäytyä avusta.

Projektipäällikkö Minna Koivuluoma sanoo, että tekeillä oleva järjestelmä on saanut hyväksyntää myös lapsilta ja nuorilta, joille ajatusta on esitelty:

– Sitä on pidetty ihan ok:na, ei kyttäysjärjestelmänä.

Nuori voi itsekin tehdä koodin

Koska asioihin halutaan päästä kiinni ajoissa, koodin sytyttäjä voi olla arkinen havainto:

– Siellä voi olla esimerkiksi sellaisia asioita, että lapsi tai nuori ei ole ollut koulussa. Tai hän on hiljainen eri tavalla kuin ennen, ei osallistu samalla tavalla. Tai jos pitkä seurustelusuhde on päättynyt, elämänhallinnan muutos varmasti tulee vastaan – mitä tässä arjessa nähdään paljon, kuvaa projektipäällikkö Minna Koivuluoma Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Projektissa pohditaan aluksi muun muassa sitä, ketkä koodin voivat tehdä. Heitä löytyy Koivuluoman mukaan esimerkiksi sosiaalipalveluista, terveyskeskuksesta, sivistyskeskuksesta ja nuorisopalveluista. Myös kolmas sektori otetaan mukaan:

Siellä voi olla esimerkiksi sellaisia asioita, että lapsi tai nuori ei ole ollut koulussa. Tai hän on hiljainen eri tavalla kuin ennen, ei osallistu samalla tavalla.

Projektipäällikkö Minna Koivuluoma

– Se on yhtenä osana: harrasteseurojen työntekijät, jotka myös näkevät paljon niitä asioita omassa työssään.

Myös nuori itse voi tehdä koodin:

– On ajateltu niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada jotain kautta apua, jos ei ole kenen kanssa keskustella, jos ei ole perheenjäsentä joka voisi auttaa. Helppo keino jonka kautta voi saada tukea ja apua.

Tuki tuodaan tarvitsevan luo

Auki on vielä muun muassa se, tuleeko koodintekomahdollisuus esimerkiksi opettajille vai keskitetäänkö se koulutoimessa jollekin muulle. Samoin projektin aikana mietitään, kenen vastuulla on lähteä viemään prosessia eteenpäin, kun huolikoodeja on kirjattu samasta ihmisestä riittävän monta.

Tuki räätälöidään lapsen tai nuoren ja perheen tarpeen mukaan.

– Tarkoitus ei ole ohjata asiakasta palvelusta toiseen, vaan tuoda ne hänelle suoraan, sanoo Koivuluoma.

Kehitystyötä tehdään ensin Seinäjoen kaupungin kanssa. Projektille on saatu rahoitus Tekesiltä vuoden 2015 loppuun, ja siinä ajassa järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön ainakin Etelä-Pohjanmaalla, ehkä koko Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Koivuluoma arvioi, että Keski-Pohjanmaalle hanke voisi ehtisi aikaisintaan 2015 syksyllä.

Tarkoitus on laajentaa systeemi myöhemmin koko maahan.

Suosittelemme sinulle