Lisäpainoleuanvedon SM-kilpailut kokosivat lauantaina Jyväskylään liki sata leuanvetourheilijaa. Forum-kauppakeskuksen keskelle viety laji herätti myös yleisön kiinnostuksen.
Lajia on helppo seurata, ja kisojen tunnelma oli sekoitus vahvaa asennetta ja rentoa meininkiä.
Yksinkertaistettuna lajissa on kyse siitä, että kilpailijat vetävät yhden leuan siten, että heidän lanteiltaan roikkuu ketjussa lisäpainoa. Kullakin urheilijalla on kolme yritystä, joista jokaisella heillä on mahdollisuus lisätä edellisen kierroksen lisäpainojen määrää ja siten parantaa tulostaan.
Yllättäen lisäpainoleuanveto kerää samaan kilpailuun niin satakiloiset miehenköriläät kuin alle 50-kiloiset kevytrakenteiset naisetkin. Edes ikä ei ole este osallistumiselle tai kilpailussa pärjäämiselle, vaan kaikenikäisten ja -kokoisten on mielekästä kisata lajissa.
Suomen Lauanveto ry:n puheenjohtaja, jyväskyläläinen Tuomas Rytkönen toteaa, että tämä on pitkälti uuden kilpailusysteemin ansiota.
Vaikka leuanvetokisoja on järjestetty Suomessa jo useita vuosikymmeneniä, niin vasta viime vuosina lajin pariin on saatu niin paljon kilpailijoita, että on pystytty jakamaan heidät useaan eri paino- ja ikäryhmään, Rytkönen kertoo.
Rytkönen itse veti oman sarjansa, alle 90-kiloisten miesten, uudeksi Suomen ennätykseksi leuan 93 kilon lisäpainoilla. Alle 19-vuotiaiden tyttöjen SE sen sijaan irtosi 12 lisäpainokilolla, ja sen vei riihimäkeläinen Iida Jokinen. Myös tytön isä Lauri Jokinen oli mukana kisassa; hänen vyöllään roikkui 66 lisäpainokiloa.
Suhteellisesti eniten voimaa löytyi alle 70-kiloisten miesten sarjasta. Seinäjokelainen Harri Kangas veti oman sarjansa ennätyksen 86 lisäpainokilolla. Tätä suoritusta ei miehen ulkonäön perusteella uskoisi todeksi, sillä mies ei ole mikään erityinen lihasköntti.
Pelkkä lihasmassa ei lisäpainoleuanvedossa ratkaisekaan, vaan siinä vaaditaan räjähtävää voimaa. Sitä saattaa löytyä hyvin monenlaisia lajeja harrastaneilta.
- Esimerkiksi voimistelu-, paini- ja voimanostotaustasta on hyötyä tässä lajissa, Rytkönen toteaa.
SM-kilpailuiden leuanvetäjien joukosta löytyy kuitenkin myös esimerkiksi palloilu-, kamppailu- ja yleisurheilutaustaisia ihmisiä. Niin Rytkönen kuin Kangas ovat itse taustaltaan lyhyen matkan juoksijoita.
Naisten alle 55-kiloisten sarjassa lauantaina kilpaillut ja Asikkalasta tuleva Heli Heikkinen veti oman parhaan SM-tuloksensa 32 lisäpainoilla. Hän kertoo treenaavansa nelisen kertaa viikossa ja harjoitteluun kuuluu monipuolista salitreeniä sekä lenkkeilyä.
- Leuanvedosta innostuin, kun sain joululahjaksi oven karmien väliin laitettavan rekkitangon, Heli paljastaa.
Siinähän on tehokas ja vaivaton tapa treenata lajia, kun joka kerta ovesta kulkiessaan vetää leuan tai pari.
Lisäpainoleuanvedon lisäksi järjestetään erikseen myös toistoleuanvetokilpailuja, missä räjähtävän nopeus- ja maksimivoiman sijaan mitataan kestävyysvoimaa.
Leuanvetoharrastus on todellakin helppo aloittaa, sitä on helppo seurata, ja kun laji viedään tavallisten ihmisten – kuten lauantaishoppailijoiden – keskelle, niin sillä on paljon annettavaa koko perheelle.
Lisätietoa lajista löytyy Suomen Leuanvero ry:n verkkosivuilta: www.slry.fi
Tulokset SM-kilpailusta näet tästä.
Milla Vahtila