Paperitehtaan lakkauttamisen takia vuonna 2008 shokkiin joutunut Kainuun aluetalous elää parhaillaan uutta talousshokkia. Tällä kertaa aiheuttajana on yksi edellisen shokin suurimmista elvyttäjistä, Talvivaaran kaivos.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan Talvivaaran kaivoksen perustaminen osui Kainuun aluetaloudelle tärkeään aikaan. UPM lakkautti paperitehtaan Kajaanista, ja pelkästään tehtaalta tuli kerralla yli 500 työtöntä työnhakijaa.
Talvivaara, kiskokalustovalmistaja Transtech ja paperitehtaan tontille noussut yritysalue Renforsin Ranta tarjosivat toiveita ja ennen kaikkea työtä vuonna 2008 tapahtuneen paperitehtaan lakkauttamisen jäljiltä.
Vuodet 2009-2011 olivat Ruralia-instituutin mukaan aluetaloudelle hyvää aikaa, mutta sen jälkeen vaikeudet ovat seuranneet toistaan. Tällä hetkellä haetaan maakunnallisesti keinoja, joilla selvitä tilanteesta.
Kainuu on ajautunut lyhyen ajan sisällä toistamiseen äkilliseen rakennemuutokseen. Maakunta on jälleen Suomen pahinta työttömyysaluetta. Pelkästään viime kesän jälkeen Talvivaaran ja sen alihankkijoiden työsuhteita on päätetty lähes 400. Ruralia-instituutin mukaan Talvivaara kerrannaisvaikutuksineen on vienyt työttömyysprosenttia kahdella prosentilla heikompaan suuntaan.
Vielä on toivoa
Ruralia-instituutin mukaan Talvivaaran onnistuminen yrityssaneerauksessa olisi Kainuun aluetaloudelle erittäin tärkeää. Tosin onnistuminen olisi onnistumista vain reilulla tuotantomäärän lisäämisellä.
Mikäli Talvivaara pystyisi nostamaan nikkelin vuosituotannon 30 000 tonniin, se merkitsisi työllisyyden nousua, talouskasvua ja väestön vähenemisen taittumista, laskee professori Hannu Törmä.
– Tämä toisi Kainuun alueelliseen BKT:een yhteensä 310 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Pienempi, esimerkiksi 15 000 tonnin vuosituotanto, toisi paljon pienemmän elintason ja työllisyyden kasvuluvut. Tutkimuksen mukaan tämä merkitsisi käytännössä vain osittaista onnistumista tai epäonnistumista yrityssaneerauksessa .