Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Risto Toivonen suosittelee seisomista työpaikoilla.
- Jatkuva istuminen lisää kansantautien riskejä, seisominen nostaa kehon vireystasoa, Toivonen perustelee.
– Seisoma-asennossa ihmisen energiankulutus ja aineenvaihdunta tehostuvat istumiseen verrattuna. Lisäksi selkään kohdistuva kuormitus on tasaisempaa, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Pirjo-Riitta Leppänen.
Asiantuntijoiden mukaan työntekijän on tärkeä tasapainottaa työasentoja istumalla, seisomalla ja liikkumalla, oman fiiliksen ja mahdollisuuksien mukaan.
– Vireystaso pysyy hyvänä, kun vähän vaihtelee asentoja. Voisi melkein sanoa, että päivän aikana olisi hyvä istua puolet ja seistä puolet. Monipuolinen tekeminen lienee paras ratkaisu, Toivonen opastaa.
Notkoselkä ja lantion hetkautus – suomalaisten suurimmat ongelmat
Lehtori Leppänen pitää suomalaisten seisomistottumusten suurimpina ongelmana keskivartalon aluetta. Kun kehon painopiste on liian edessä, syntyy niin sanottu notkoselkä, mikä väsyttää selkää.
– Suomalaisilla polvet menevät takalukkoon ja lantio painuu eteen. Notkoa voi yrittää harjoittaa, jotta vatsa- ja selkälihakset saisivat tukea. Notkoselkä kertoo, että lantio on liian edessä, eikä normaali asento ole silloin kunnossa, Leppänen kuvaa.
Jos lantion työntää voimakkaasti sivulta toiselle, se kääntää kroppaa ja selkään tulee vino asento.
Pirjo-Riitta Leppänen
Painoa voi vaihtaa haara-asennossa toiselta jalalta toiselle. Leppänen kuitenkin varoittaa lantion hetkauttelusta.
– Jos lantion työntää voimakkaasti sivulta toiselle, se kääntää kroppaa ja selkään tulee vino asento, syntyy kudosten venymistä ja toispuoleisuutta. Painoa tulisi mieluummin heijata varovasti jalalta toiselle, Leppänen opettaa.
Seisominen ei vähennä liikkumisen tarvetta
Työpäivän aikana on tärkeää liikkua tasaisin väliajoin seisoopa työntekijä tai istuu työpöydän ääressä. Kropan ravisteluun riittävät vessassa tai kahvilla käynnit.
– Esimerkiksi puhelun voisi käydä puhumassa muualla kuin pöydän ääressä. Puhua voi kävellen sinne tänne, mikä lisää liikkumista. Esimerkiksi niskasäryt saattavat liittyä siihen, että kroppa on pitkään staattisessa tilassa, Työterveyslaitoksen Risto Toivonen sanoo.
Liikkumisen ja terveydenhuollon ammattilaiset patistelevat seisomaan työpaikoilla. Toivosen mukaan trendi saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että työpaikoilla seistään väkisin kahdeksan tuntia, mikä sekään ei ole keholle hyväksi.
Hyvät kengät ovat hiukan pehmeät, jotta seisomisalusta ikään kuin joustaa.§
Risto Toivonen
– Jos seisominen väsyttää, pitää jalkoja lepuuttaa. Asentoa kannattaa kuitenkin vaihtaa ennen ilkeitä tuntemuksia. Ihmisillä on eroja siinä, kipeytyykö selkä istuessa vai seistessä. Tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja vaihtaa asentoa tarpeen mukaan, Toivonen sanoo.
Kengät kuntoon
Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Pirjo-Riitta Leppänen on havainnut, että suonikohjuja pelkäävät naiset saattavat karttaa turhaa seisoskelua.
- Seisominen toki kuormittaa jalkoja, mutta pohjetreenillä voi pitää jalat myös hyvännäköisinä. Pohkeita voi pumppailla ja tehdä varpaillenousuja. Lihakseen syntyy treenillä supistusta ja rentoutumista, Leppänen opastaa.
Ammattilaiset liputtavat myös hyvien kenkien puolesta.
– Liika seisominen kovalla alustalla tuntuu jaloissa ja alaselässä. Hyvät kengät ovat hiukan pehmeät, jotta seisomisalusta ikään kuin joustaa. Joustava alusta helpottaa jalkojen ja selän kuormitusta. Työpaikoille voi hankkia toki myös työpistemattoja, Toivonen kertoo.