Suomi ja Nato allekirjoittavat sopimuksen, joka parantaa Suomen valmiutta ottaa vastaan muiden maiden sotilaita sekä huoltaa laivoja ja lentokoneita.
Sopimus perustuu vuosituhannen alun turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen tavoitteisiin sotilaallisen yhteistoimintakyvyn kehittämisestä. Myös Ruotsi on tekemässä vastaavaa sopimusta.
– Näin rauhan aikana se liittyy lähinnä puolustusvoimien harjoitustoimintaan. Teoriassa kriisin aikana edellytyksemme vastaanottaa apua muilta EU-mailta, Pohjoismailta ja Nato-mailta ovat vähän paremmat, ja se on tietenkin iso periaatteellinen ja mielestäni hyvä asia, että meidän kykymme vastaanottaa tukea myös kriisin aikana on sitten parempi, sanoo Haglund.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä sopimuksessa ei ole kyse Suomen poliittisesta sitoutumisesta. Hänen mukaansa joku saattaa kuitenkin nähdä siinä sellaista.
– Se on mielestäni vahinko ja voi enimmillään hidastaa tällaisen (sopimuksen) tekemistä, Tuomioja sanoo.
- Kaikkihan tapahtuu vain jos Suomi pyytää ja vain jos Suomi hyväksyy. Tähän ei sisälly minkäänlaista automatiikkaa, tarkentaa Tuomioja.
Raamisopimuksessa on selkeästi mukana tekninen valmius sotilaallisen avun vastaanottamiseen. Avun saaminen ei kuitenkaan olisi automaattista.
Tuomiojan mukaan Suomen avunpyyntö Nato-maille voisi lähteä myös esimerkiksi luonnonkatastrofin vuoksi.
Suomi päättäisi aina erikseen avun pyytämisestä sekä Nato ja sen jäsenmaat niinikään päättäisivät erikseen avun antamisesta.
Ministerien mukaan sopimus ei liity Ukrainen kriisiin eikä ole mikään kauttakulkusopimus, jossa Suomea käytettäisiin muualla olevien kriisien vuoksi.
Suomen ja Naton välisen yhteisymmärryspöytäkirjan valmistumisesta kertoi ensimmäisenä Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.
Sotilaallisen avun ja kriisiavun vastaanottamisen periaatteita koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettaneen Suomen ja Naton välillä lähikuukausina.
Nato-kriittinen Jussi Niinistö: Osa kansainvälistä yhteistyötä
Eduskunnan puolustusvaliokunnan Nato-kriittinen puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää sopimusta tavanomaisena sotilasyhteistyönä, ei viekkaudella Suomen viemistä Naton jäseneksi.
- Ei sen enempää kuin aikaisemminkaan, kun tämä prosessi jo reilu vuosikymmen sitten aloitettiin. Silloin päätettiin, että kansainvälistä yhteistyötä lisätään. Tämä sopimus on osa tätä sopimusprosessia, sanoo Jussi Niinistö Yle Uutisille.
Yhteisymmärryspöytäkirja Suomen ja Naton välillä on presidentin ja hallituksen turvallisuuspoliittisen valiokunnan kuittausta vaille valmis. Eduskunta ei erikseen tätä Nato-yhteistyötä käsittele, se on linjattu puolustusselonteoissa jo aiemmin.