Vuonna 1928 perustettu Muslimiveljeskunta on Egyptin vanhin ja suurin islamistinen järjestö. Islamismi tarkoittaa, että sosiaalinen ja poliittinen oppi perustuu Koraanin opetuksiin.
Aluksi järjestön tavoitteina oli levittää islaminuskon mukaista moraalia ja osallistua hyväntekeväisyyteen – muun muassa rakentaa kouluja ja urheilupaikkoja –, mutta pian mukaan tulivat myös poliittiset tavoitteet. Etenkin haluttiin brittien valta ja vaikutus pois Egyptistä.
Muslimiveljeskunnan julki lausuma tavoite on saada islamistinen šaria-laki Egyptin yleiseksi ohjenuoraksi, mutta järjestö korostaa myös kannattavansa demokratian periaatteita.
Toisen maailmansodan jälkeen luotiin sotilaallinen siipi, joka kävi brittejä ja juutalaisia vastaan pommi-iskuin ja salamurhin. Järjestöä syytettin myös pääministeri Mahmoud al-Nuqrashin murhasta, ja Muslimiveljeskunnan perustajan Hassan al-Bannan murha oli ilmeisesti kosto. Löytymättä jääneeksi syylliseksi on arveltu jotakuta turvallisuusjoukkojen jäsentä.
Siirtomaavalta päättyi vuonna 1952 nuorten upseerien kaapattua Egyptissä vallan. Muslimiveljeskunta oli tukenut heitä. Yhteistyö katkesi kuitenkin pian, ja vuonna 1954 presidentti Gamal Abdul Nasserin salamurhayritys johti syytöksiin Muslimiveljeskuntaa vastaan. Tuhansia jäseniä pidätettiin ja kidutettiin. Järjestö kiellettiin, ja se painui maan alle.
Se oli ideologinen käännekohta: Iskusanaksi nousi jihad (pyhä sota) sekä länsimaalaisia että niitä islamilaisia yhteiskunta vastaan, jotka järjestön mielipidejohtajan Sajid Qutbin mukaan olivat liian pehmeitä. Hänen sanansa olivat kipinä monien radikaaliryhmien perustamiselle. Qutb jäi kiinni ja teloitettiin vuonna 1966, mikä teki hänestä monien silmissä marttyyrin.
Arabikevät kaatoi vanhan vallan
1970-luvun lopulla Muslimiveljeskunta julisti luopuneensa väkivallasta ja alkoi etsiä tietä parlamenttiin. Järjestö solmi liittosuhteita puolueisiin ja kasvoi vähitellen maan vahvimmaksi oppositiovoimaksi. Musliveljeskunta oli edelleen teoriassa kielletty, mutta käytönnössä sen jäsenet saattoivat asettua riippumattomiksi ehdokkaiksi. Vuoden 2005 vaaleissa he saivat viidenneksen parlamenttipaikoista.
Muslimiveljeskunnan vahvistuminen hiersi presidentti Hosni Mubarakia, vaikka järjestö oli ollut tukemassa Mubarakia valtaan vuoden 1987 vaaleissa. Mubarak aloitti järjestön murtamisen pidättämällä satoja sen jäseniä ja säädättämällä lakeja, joiden tarkoitus oli tukkia järjestön – ja samalla muidenkin oppositiovoimien – tie politiikassa. Uusi terrorismin vastainen laki antoi turvallisuusjoukoille käytännössä vapaat kädet mielenosoituksia vastaan. Vuoden 2010 vilppivaaleissa muslimiveljet menettivät lähes kaikki paikkansa.
Sitten kuitenkin tuli arabikevät 2011, arabimaiden läpi kulkenut muutosvaatimusten aalto, joka ulottui myös Egyptiin. Monet Muslimiveljeskunnan jäsenet osallistuivat protestointiin, mutta pitivät matalaa profiilia – kunnes Mubarak joutui väistymään.
Muslimiveljeskunnasta tuli jälleen lallinen. Se sai vaaleissa enemmistön sekä ala- että ylähuoneeseen ja samalla myös komiteaan, joka alkoi kirjoittaa Egyptille uutta perustuslakia. Yhdessä äärikonservatiiivisen islamistipuolueen kanssa valta parlamentissa oli 70-prosenttinen. Uskonnon ja politiikan eriyttämisen kannattajat ja muut arabikevääseen luottamuksensa panneet muutosvoimat syyttivät islamisteja vallankumouksen hedelmien omimisesta. Uusi valta ei heijastanut Egyptin yhteiskunnan monimuotoisuutta, he sanoivat.
Jälleen pannassa
Kesällä 2012 Muslimiveljeskunta sai täyskäden: Muhammad Mursi valittiin Egyptin presidentiksi. Hän sanoi haluavansa luoda demokraattisen ja modernin valtion ja vakuutti, että hänen ottamansa suuret valtaoikeudet olivat vain tilapäiset, kunnes maalle saataisiin luotua uusi perustuslaki.
Kaduilla alkoi tulvia mielenosoittajia niin Mursia vastaan kuin hänen puolestaan, ja yhteenotot kävivät verisiksi. Viime vuoden heinäkuussa Egyptin armeija puuttui tilanteeseen ja syrjäytti Mursin.
Muslimiveljeskunta julisti sen sotilasvallankaappaukseksi ja kieltäytyi poistumasta prostestileireistä Kairon keskustasta. Elokuussa turvallisuusjoukot iskivät leireihin. Satoja ihmisiä kuoli iskuissa, joiden rajuuden myös kansaivälinen yhteisö tuomitsi.
Joulukuussa Muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi ja sen toiminta kiellettiin. Myös sen kannattajien mielenosoitukset ovat kiellettyjä. Syyksi päätökseensä uusi hallitus sanoi poliisiasemalle tehdyn pommi-iskun, jossa kuoli 16 ihmistä ja haavoittui yli sata. Muslimiveljeskunta on kiistänyt tehneensä iskun.