Hyppää sisältöön

Vatsa on turvonnut kuin rantapallo – onko syy viljoissa?

Trendikäs gluteeniton ruokavalio saa yhä useammat välttämään yleisimpiä viljoja. Tämä näkyy jo ruokakauppojen myynnissä. Suomalaisen ravitsemusasiantuntijan mukaan vehnäkeskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Gluteeni on vaarallista keliaakikoille, mutta muille viljat voivat aiheuttaa ongelmia aivan muista syistä.

Vehnäpelto.
Vehnägluteenin terveyshaitoista ja -hyödyistä kiistellään. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle
Ulla Malminen

Trendikkääksi noussut gluteeniton ruokavalio näkyy jo ruokakauppojen myynnissä. S-ketjun myymälöissä gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut vuosittain viidenneksellä jo muutaman vuoden ajan. Keliaakikkojen määrä ei ole kasvanut samaa vauhtia.

- Tuotteita ostavat myös muut herkkävatsaiset, jotka haluavat kokeilla, onko gluteenittomasta ruokavaliosta heille apua. Lisäksi niitä ostavat muodikkaita ruokavalioita noudattavat ihmiset. Aiemmin he olivat karppaajia, nyt gluteenittomia ja seuraavaksi jotain muuta, kertoo ryhmäpäällikkö Antti Oksa S-ryhmän päivittäistavarakaupasta.

Myös K-ruokakaupoissa on havaittu kasvua gluteenittomien tuotteiden myynnissä. Ruokakeskossa uskotaan, että osa kuluttajista käyttää gluteenittomia tuotteita vähähiilihydraattisen dieetin jatkeena.

Suomalaisasiantuntija: Gluteenista haittaa vain keliaakikoille ja vehnäallergikoille

Yhdysvaltalainen sydäntautilääkäri William Davis kutsuu vehnää maailman epäterveellisimmäksi ruoka-aineeksi kohutussa Eroon vehnästä -kirjassaan. Viljojen sisältämää gluteenia hän nimittää viholliseksi. Davisin mukaan vehnä ja muut gluteenipitoiset viljat saavat aikaan monia sairauksia sekä turvonneen kaljamahan.

Suomalainen laillistettu ravitesmusterapeutti Reijo Laatikainen (THM) on toista mieltä.

- Parissa tutkimuksessa hiilihydraattien vähentämien ja korvaaminen gluteeniproteiineillä on jopa parantanut ihmisten terveyttä ja laihduttanut. Eli näyttöä on siitä, että gluteenista voi olla jopa hyötyä, kun samalla vähennetään huonompia hiilihydraatteja ruokavaliosta.

Laatikaisen mukaan gluteeni on selvästi haitallista ainoastaan keliaakikoille ja vehnäallergikoille. Heitä on diagnosoitu 0,7 prosenttia Suomen väestöstä, mutta keliakiatutkijat arvelevat, että lisäksi 1,3 prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa tietämättään. Vehnäallergikkoja on aikuisväestöstä 0,5 prosenttia ja lapsista vehnäallergiaa esiintyy noin neljällä prosentilla.

Herkkämahaisen vatsa voi turvota viljasta kuin rantapallo

Laatikainen myöntää silti, että viljat voivat aiheuttaa hankalia vatsaoireita herkkävatsaisille.

- Herkkämahaisen henkilön vatsa voi todellakin turvota kuin rantapallo yhdenkin päivän aikana, jos hän syö paljon viljaa. Kyse on kuitenkin ilmasta ja nesteestä.

Noin kymmenesosa suomalaisista kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä. He kärsivät erilaisista vatsakivuista, tukalasta olosta, turvotuksesta, hankalista ilmavaivoista, ripulista ja ummetuksesta.

Lisäksi noin kymmeneksellä suomalaisista ilmenee dyspepsiaa eli vatsalaukun seudulle painottuvaa oireilua. Osa heistä kärsii myös ärtyvästä suolesta.

Lyhytketjuiset hiilihydraatit jäävät käymään herkkävatsaisen suolistossa

Herkkävatsaisille viljat, kuten vehnä, ruis ja ohra, aiheuttavat jopa normaalielämää haittaavia oireita. Vaikka nämä viljat sisältävät myös gluteenia, se ei Laatikaisen mukaan ole ongelma, vaan vatsaa rääkkäävät FODMAP-hiilihydraatit (Fermentable Oligo-, Di-, and Mono-saccharides And Polyois).

FODMAP-hiilihydraatit ovat lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka imeytyvät huonosti ihmisen suolistossa. Paksusuolen käymisreaktiossa ne synnyttävät kaasua ja suoleen sitoutuu paljon vettä.

Herkkävatsaisilla tämä prosessi käy ylikierroksilla, jolloin koko suolisto voi ärtyä. Seurauksena on ilmavaivoja, turvotusta ja vatsakipuja.

Henkilöillä, joiden vatsa toimii hyvin, FODMAP-hiilihydraatit kuitenkin edistävät terveyttä, sillä ne edesauttavat hyvien bakteerien kasvua suolessa ja lisäävät kylläisyyden tunnetta. Lisäksi FODMAP-hiilihydraatit voivat vaikuttaa suotuisasti verensokeriin ja rasva-arvoihin sekä ehkäistä paksusuolen syöpää. 

Ruokavalion muutos voi olla avuksi

Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien välttämisestä voi olla apua niille, joita vatsavaivat ja turvotus haittaavat merkittävästi.

Ihmeparantumista Laatikainen ei silti lupaa.

- Kolme neljännestä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä potilaista sanoo, että oireet vähenevät puoleen ruokavalion avulla, mutta keneltäkään oireet eivät häviä täysin.

Runsaasti lyhytketjuisia FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät vehnä, ohra, ruis, sipulit, palkokasvit ja monet kaalit, joista erityisesti kukkakaali. Lisäksi Laatikainen kehottaa välttämään kivellisiä hedelmiä, kuten persikkaa, nektariinia, omenaa, päärynää sekä kirsikkaa ja niistä valmistettuja mehuja. Vatsaongelmia voivat aiheuttaa myös ksylitolipastillit ja -purukumit.

Laatikainen suosittelee herkkävatsaisille vähän FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä viljoja, kuten riisiä, hirssiä, tattaria, kvinoaa, kauraa, spelttiä sekä perunaa. Hedelmistä kiivi, banaani, viinirypäleet, sitrushedelmät sekä marjat ovat sopivia. Lisäksi tomaatti, paprika, kurpitsa ja lähes kaikki vihreät kasvikset tankoparsaa lukuunottamatta käyvät herkkävatsaisille. Myös rasvoja ja proteiininlähteitä eli lihaa, kalaa, munia ja äyriäisiä voi syödä huoletta.

Paino saattaa pudota sivuvaikutuksena

FODMAP-hiilihydraattien vähentämisellä ei ole suoraa yhteyttä painonhallintaan, mutta turvonneen vatsan laskeuduttua vaatteet voivat sopia aiempaa paremmin päälle.

Samalla ravinnnon kokonaisenergiamäärä saattaa pienentyä, kun ruokavalio muuttuu.

- Laihdutusruokavalio tämä ei ole, mutta paino saattaa laskea, kun ruokavaliota rajoitetaan. Vaikka ihmiselle annettaisiin hyvä lista uusista ruoka-aineista, joilla korvataan vanhoja, hän ei ehkä osaa sitä heti noudattaa ja syöminen vähenee. Moni ei opi hetkessä korvaamaan esimerkiksi ruista hirssillä, ja paino laskee siinä sivussa, sanoo Laatikainen.

Lue Ylen Akuutin juttu vehnästä täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Suosittelemme sinulle