Suomalaisille ja Kostamuksesta tulleille venäläisille osanottajille järjestettiin keskiviikkona kiertoajelu Raahessa ja Pyhäjoella. Moni asia on jo valmiina ja ydinvoimalan tuloon on valmistauduttu, ja tiloja ja rakennuspaikkoja on valmiina.
Venäläisten perheiden tuloon paikkakunnalle on valmistauduttu. Venäjänkielisiin opetusryhmiin on Raahessa valmius.
Raahe on teollinen paikkakunta. Kaupungin työpaikoista 40 prosenttia on teollisuudessa, eivätkä ne näytä olevan vähentymässä. Pelkästään Ruukilla on Raahessa 2400 työntekijää ja alihankkijoilla on töissä noin 500 henkeä.
Suuria investointeja odotellaan
Mustavaaran kaivoksen sulatolle on paikka valmiina Rautaruukin sataman kupeessa, ja investointi on noin 300 miljoonan euron suuruinen.
Seutukunta on todella hyvin valmistautunut myös ydinvoimalan tuloon.
Juha Miikkulainen
Rautaruukilla on käynnistetty noin 200 miljoonan euron investoinnit jotka liittyvät tehtaan uuteen 125 megawatin masuuni- ja koksikaasulla toimivaan voimalaitokseen, sulattoon ja masuuneihin.
– Masuunien hiili-injektiolaitteiden hankintaurakan hinta on noin 65 miljoonaa euroa ja voimalaitoksen kattilan ja turbiinien uudistaminen tulee maksamaan 121 miljoonaa euroa. Sulaton osuus investoinneista on noin 30 miljoonaa. Henkilötyövuosia näistä kahdesta hankkeesta kertyy arviolta jopa 1300, kertoi toimitusjohtaja Pekka Inkala Ruukin pääosin omistamasta Raahen Voimasta.
Pyhäjoella alkaa tapahtumaan
Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kustannusarvio liikkuu edelleen 4-6 miljardin euron tietämillä. Hanhikivenniemellä alkavat syksyllä neljän kilometrin tien rakentaminen ja kunnallistekniikan vetäminen voimalaitosalueelle. Urakoitsija valitaan kesäkuussa. Voimala-alueen maansiirtotöiden on määrä alkaa 2015 ja niiden arvioidaan kestävän 2-3 vuotta.
Ollinmäen teollisuusalue Pyhäjoen keskustan ja Hanhikiven voimala-alueen välillä on jo valmiina. Kymmenkunta tonttia sieltä on jo vuokrattu yrityksille.
– Tuli vakuuttava olo että seutukunta on todella hyvin valmistautunut myös ydinvoimalan tuloon. Olkiluodossa vastaava systematiikka puuttui seutukunnalta lähes kokonaan. Toimitiloja ja asuntoja löydettiin enemmän tuurilla ja sattumanvaraisesti, sanoi Raahen suurhankeinfossa puhunut Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen.
Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla työskennelleen mittaus- ja kartoitustekniikkaan erikoistuneen Mitta Oy:n toimitusjohtaja Jari Lappi korosti valmistautumisen ja yrityksen henkilökunnan sitouttamisen merkitystä.
– On ihan turha tarjota jos ei ole jo henkilöstöä valmiina lähtemään työmaalle. Toinen asia on se, että henkilöstö pitää pystyä sitouttamaan hankkeeseen jo etukäteen, kertoi Pyhäjoen työmaallekin pyrkivän yrityksen toimitusjohtaja Lappi.
Raahen satamissa käy vuodessa noin 600 laivaa ja lasti kulkee 5,5 miljoonaa tonnia. Raahen satama kuuluu Suomen kymmenen suurimman sataman joukkoon.
Rosatomin asiantuntijat järjestävät yleisöluentoja Pyhäjoen lukiolla keskiviikkona ja torsataina, Tilaisuuksissa on venäjä-suomi-simultaanitulkkaus.