Ihminen valitsee polkupyörän, jos pyöräily on helppoa, mukavaa, nopeaa, turvallista ja rentouttavaa, väittää diplomi-insinööri, teologian maisteri Kalle Vaismaa.
– Autoa käytetään niin paljon siksi, että se on kaikkea tätä. Jos halutaan ihmisten käyttävän pyörää, pitää tehdä sellainen ympäristö, että se on kaikkea edellä mainittua. Hollantilaiset ja tanskalaiset ovat onnistuneet siinä kaikkein parhaiten.
– Jos näin tehdään, silloin suomalainen käyttää pyörää yhtä lailla. Meillä on ihan samanlaiset autoväylät, kadut, jalkakäytävät, kävelykadut ja joukkoliikenne kuin esimerkiksi Hollannissa. Pyöräliikenteen infran suhteen me olemme kaikkein eniten jäljessä. Siihen täytyisi panostaa.
– Jos kaikki muu toimii samalla lailla kuin Hollannissa, varmasti toimii pyöräväyläkin, eikä talvi ole mikään este. Tehdään väylät niin, että ne on helppo hoitaa ja niitä myös hoidetaan.
Pyöräilyssä on nostetta
Kalle Vaismaa tietä, mistä puhuu, sillä hän on väitöksessään tutkinut, miten kaupunkipyöräilyä voidaan edistää. Vaismaa on alan pioneeri, sillä Suomessa aiheesta ei ole aiemmin väitelty. Nyt pyöräilyssä on nostetta, meillä ja maailmalla, eikä vähiten ilmastonmuutoksen vuoksi.
Monessa eurooppalaisessa kaupungissa halutaan vähentää autoilua ja lisätä pyöräilyä.
Vaismaa kävi tutustumassa tutkimustaan varten 10 eurooppalaiskaupungin pyöräilyolosuhteisiin. Hollannin ja Tanskan etumatkaa kaikkinaisessa pyöräily-ystävällisyydessä ei ole mikään muu kaupunki vielä saavuttanut.
Jos halutaan, että pyörä on nopeampi kuin auto, se vaatii, että pyörällä on oikoreitti ja autot kiertävät.
Kalle Vaismaa
Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet olla kärjen tuntumassa. Silloin tavoitteeksi pitää asettaa hyvät pyörätiet, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko ja pyöräilyyn suosiollisesti suhtautuvat päättäjät.
Vaismaa muistuttaa, että pyöräilyä ei voi edistää ilman koko liikenneverkon suunnittelua.
– Myös autoliikenneverkko täytyy katsoa uudestaan. Autoilta täytyy saada tilaa pyörille. Jos halutaan, että pyörä on nopeampi kuin auto, pyörällä on oltava oikoreitti ja autot kiertävät. Samalla pitää miettiä myös kävely ja joukkoliikenne, koko kokonaisuus.
– Hollannissa ja Tanskassa liikennekadulla on yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua. Tällöin pyöräilijä liikkuu samaan suuntaan kuin autot ja liittymissä pyörät menevät samalla tavalla kuin autot. Kun ollaan erillään autoliikenteestä, silloin on kaksisuuntainen laadukas pyörätie, jossa on jalkakäytävä erikseen.
Kolmanneksi laatutekijäksi Vaismaa nostaa hidaskadun, jossa pyörät ja autot kulkevat turvallisesti samaa väylää.
Pelkkä määrä ei riitä
Suuri haave on, että hommaan lähiaikoina taittopyörän, heitän sen Pälkäneellä bussin perään, hyppään Kaukajärvellä pois ja pyöräilen Hervantaan.
Kalle Vaismaa
Laadulla on tutkijan mukaan enemmän merkitystä pyöräilyn edistämisessä kuin pyöräteiden kilometrimäärällä.
– Laatu on myös sitä, että väylät ovat erittäin tasaisia ilman reunakiviä, jatkaa Vaismaa laadusta.
Väittelijä tunnustautuu itse autoilijaksi. Työmatka Pälkäneeltä Tampereen Hervantaan on 35 kilometriä ja taittuu autolla. Vaismaa nauraa tekevänsä tutkimusta pyöräilyn edistämisen puolesta siksi, että itsekin pääsisi pyöräilemään enemmän.
– Suuri haave on, että hommaan lähiaikoina taittopyörän, heitän sen Pälkäneellä bussin perään, hyppään Kaukajärvellä pois ja pyöräilen Hervantaan.