Tietokonepeleihin, television katsomiseen ja muuhun viihdemediaan käytetty aika huolestuttaa monia vanhempia. Nyt ruudun katsomisen vaikutuksista lasten terveyteen on saatu myös tutkittua tietoa.
Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa on seurattu 512 kuopiolaislapsen elintapoja jo seitsemättä vuotta. Tutkimus alkoi vuonna 2007, kun lapset olivat vasta ensimmäisellä luokalla.
Yksi tutkittavista on nyt jo 12-vuotias Aino Hirvinen, jonka viihdemedian käyttöön kuuluu muun muassa oman hevosaiheisen blogin pitäminen.
– Riippuu vähän päivästä ja paljonko on muuta menoa, hän pohtii päivittäistä viihdemedian parissa käyttämäänsä aikaa.
– Tunnista kahteen menee niinä päivinä, jolloin kirjoitan blogia tai pelaan "kunnolla".
Hirvisten perheessä liiallisen pelaamisen riskit on Ainon äidin mukaan kuitenkin tunnistettu.
– Olemme sopineet ruutuajoista ja joskus jopa keskeytetty tietokoneella pelaaminen tai television katsominen, Heli Hirvinen sanoo.
– Monet ohjelmat imaisevat lapsen helposti mukaansa.
Rajana kaksi tuntia
Viihdemedian käytön haitallisten vaikutusten on ajateltu vähenevän, jos lapsi harrastaa liikuntaa. Itä-Suomen yliopiston nuoremman tutkijan Juuso Väistön mukaan tämä pitää paikkansa vain silloin, jos kahden tunnin raja ei ylity.
– Jos viihdemediaa on liikaa, eli yli kaksi tuntia päivässä, riskitekijät kohoavat.
– Ja jos liikuntaa on liian vähän, eli alle kaksi tuntia, niin myös silloin riskitekijät kohoavat, Väistö summaa.
Liiallinen viihdemedian käyttö tarkoittaa sitä, että lapsi istuu yhtäjaksoisesti paikoillaan pitkään, mikä hidastaa aineenvaihduntaa. Silloin puolestaan kohoaa riski saada kakkostyypin diabetes ja verenkiertoelinsairauksia.
Juuso Väistön mukaan edes liikunta ei yksin pysty ehkäisemään paikallaanolon haittavaikutuksia.
– Kaiken perusta on lapsen riittävä uni, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä liikunta.
Ainutlaatuinen tutkimus
Itä-Suomen yliopiston tutkimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen, ja se on jo ehtinyt herättää huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tutkimusta aiotaan jatkaa siihen saakka, kunnes tutkittavat ovat täysi-ikäisiä.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimushanketta vetävän professori Timo Lakan mukaan riskiryhmään kuuluville lapsille pyritään antamaan liikunta- ja ravitsemusohjausta.
– Vanhempien rooli on hyvin tärkeä, varsinkin ekaluokkalaisilla lapsilla.
Tutkijoiden toiveissa on laajentaa tutkimusta myös jonkinlaiseksi uudeksi Pohjois-Karjala-projektiksi.
– Meillä on suuria tavoitteita, mutta katsotaan, pääsemmekö ihan sille tasolle.
– Mahdollisuuksia siihenkin kyllä on, Lakka hymyilee.