Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

EU-säädös pienentäisi tulisijojen päästöjä – itsekin voi tehdä paljon

Puun pienpolton aiheuttamat nokipäästöt ovat kasvamassa suhteessa muihin päästöihin. Vaikka liikenteen päästöt pienenevät, esimerkiksi takkojen ja saunojen kiukaiden päästöt pysyvät samoina. EU:ssa on valmistelussa säädös, joka asettaisi raja-arvoja puulämmityksen päästöille.

Takka helsinkiläisasunnossa.
Kuva: Jussi Nukari 7 Lehtikuva
Jenni Frilander
Avaa Yle-sovelluksessa

Takoista, kamiinoista ja puukiukaista tupruaa nyt saman verran Suomen nokipäästöistä kuin diesel-ajoneuvoista. Esimerkiksi Helsingissä puun pienpoltto on Ilmatieteenlaitoksen mukaan suurin ilman pilaaja. Liikenne tulee vasta kakkosena.

Jatkossa liikenteen nokipäästöt tippunevat jopa kymmenesosaan vuoteen 2030 mennessä EU-lainsäädännön myötä. Puunpolton osuus nokipäästöistä siis kasvaa koko ajan suuremmaksi. EU:ssa onkin valmisteilla säädös, jossa on esitetty raja-arvoja uusille tehdastekoisille takoille, kamiinoille ja puuliesille. Säädös tulisi voimaan 2018 tai 2022, ja se vaikuttaisi sen jälkeen markkinoille tuleviin tehdasvalmisteisiin takkoihin ja muihin puulämmittimiin. Puulämmitteisten saunojen kiukaat ovat säädöksen ulkopuolella.

Säädöksessä on esitetty raja-arvoja hiukkaspäästöille, typenoksideille ja hiilimonoksidille. Toisten maiden mielestä säädöksen raja-arvot ovat nyt liian löysät, toisten mielestä liian tiukat. Suomi on ehdottanut lievennyksiä raja-arvoihin, kertoo Suomea neuvotteluissa edustanut ympäristöministeriön yli-insinööri Katja Outinen.

Päästöjen vähennyskeinot olisivat melko yksinkertaisia tulisijojen parannuskeinoja: palotilan suunnittelulla ja paloilman syötön suunnittelulla.

- Palotila suunnitellaan niin, että palaminen tapahtuu täydellisesti, ja että paloilmaa on tarpeeksi saatavilla. Uudenlaisissa takoissa ilmaa syötetään arinan lisäksi myös palotilan sivuilta ja suoraan liekin päälle, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja.

Päästöt helposti jopa puoleen

Ympäristökeskuksen mukaan saunan kiukaat ovat kaikkein huonoimpia tulisijoja, koska kiukaissa palaminen on usein epätäydellisempää kuin esimerkiksi varaavissa takoissa. Kiukaidenkin päästöjä voisi vähentää melko yksinkertaisilla keinoilla. Karvosenojan mukaan paloilman saannista ja poltettavan puun laadusta on hyvä lähteä liikkeelle kiukaissakin.

Puun pienpolton päästöjä voitaisiin vähentää helposti jopa puoleen muun muassa paremmilla tulipesillä ja savukaasujen puhdistuksella.

- On olemassa parantuneita teknologioita polttoon. Uusilla uuneilla, joissa on suunniteltu hyvin palotila ja ilmansyöttö, saadaan savukaasut paljon puhtaammiksi, Laaksonen sanoo.

Pelkästään opastamalla ihmisiä parempiin puun polttokäytäntöihin, kuten vain kuivan puun polttamiseen, saataisiin jo iso osa nokipäästöistä kuriin.

- Ihan sillä arkisella käytöllä, että ei polteta turhia roskia esimerkiksi uuneissa. Tämmöiset pienet asiat auttavat jo, sanoo Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä.

Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa puulämmityksen päästöille on asetettu raja-arvoja. Myös kaupunkien järjestyssäännöissä on määritelty kuinka usein takassa saa polttaa tulta.

Terveysongelmia ja ilmastonmuutosta

Puun poltosta, liikenteestä ja teollisuudesta tulevat pienhiukkaset, joista noki on yksi, aiheuttavat 7 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman vuosittain, Suomessa vähintään useita satoja vuodessa. Nokihiukkasten arvellaan olevan terveysvaikutuksiltaan yhden pahimmista hiukkastyypeistä.

Nokipäästöt myös lämmittävät ilmastoa, noin 40-60 prosenttia siitä mitä hiilidioksidi, ja jopa enemmän kuin metaani. Tämä tekee noesta hiilidioksidin jälkeen toiseksi voimakkaimman ilmastoa lämmittävän aineen.

Suomen nokipäästöjen ilmastovaikutus aiheutuu suurimmaksi osaksi lumelle laskeutuvasta noesta ja siitä seuraavasta nopeutuvasta lumen sulamisesta. Siksi ilmaston kannalta talviaikaiset päästöt ovat haitallisempia kuin kesällä tulevat. Puhutaan ilmastopakotteesta, eli siitä paljonko ilmaan päästetty aine vaikuttaa lämmittävästi tai viilentävästi. Lumipakotteen vaikutus on globaalisti pienempi kuin ilmassa leijuvan hiilen, mutta Suomessa alueellisesti lumen osuus on merkittävämpi.

- Etenkin talviaikaisilla nokipäästöillä on yllättävän suuri merkitys pohjoisten alueiden ilmaston lämpenemisen kannalta. Noki, joka laskeutuu lumelle kevätaikaan, lisää lumen sulamista ja tätä kautta lämmittää. Kaikkein suurin hyöty olisi, jos talviaikaisiin päästöihin taajama-alueilla pystyttäisiin jollain tavalla puuttumaan, sanoo Ilmatieteenlaitoksen professori Ari Laaksonen.

Suosittelemme