Perinteinen Suvivirsi raikaa taas monissa kouluissa lukuvuoden päättymisen ja loman alkamisen kunniaksi. Pohjalaiskouluissa virttä voi laulaa tänä vuonna myös uusin sanoin.
On ihimisellä montaaihetta ilohon:pelloolla haisoo sonta,pian kylyvö valamis on.Saa jäärä välihousut,ei tartte rasoja.Ei näjy teirevvarresny lumikasoja.Jo isäntä ja lehemätku pöyrööt kirmaaloo.On lairummaat niin rehevätja emäntä samoon.Se kiitoksella täyttääku näköö lakeuren.Se meille toreks näyttääLuojamme suuruuren.
Sanat pohjalaiseen murrevirteen on lähtöisin Nurmosta kotoisin olevilta siskoksilta. Mari Kela ja Kati Valli innostuivat Kirkko ja kaupunki -lehden leikkimielisestä sanoitushaasteesta.
– Lähdettiin siskon kanssa tähän mukaan avoimin mielin. Meillä ei ollut pyrkimyksenä kääntää Suvivirttä sanasta sanaan, vaan lähdettiin hakemaan sitä pohjalaista ja eteläpohjalaista mentaliteettia siihen, miten kevät ja kesän alkaminen näkyy täällä ja miten se pohjalainen ihminen siihen suhtautuu. Eli haettiin tällaista leikkimielistä sanoitusta myös, kertoo Mari Kela.
Luonto edellä
Pohjalaisen suvivirren lähtökohtana oli luonto, niin kuin alkuperäisessäkin Suvivirressä, sanoo Mari Kela.
– Etelä-Pohjanmaalla näkyy voimakkaana maatalous - pellot, laidunmaat ja maanviljely. Muutamia sanoja hihiteltiin (sisko) Katin kanssa, että mitkä pitää saada mukaan virteen. Toinen asia mihin pyrittiin oli laulettavuus. Muutama opettaja onkin jo kysellyt, saako laulaa luokan kanssa, eli hyvin se kelpaa, vaikka sontakin mainitaan, mutta sananahan sonta edustaa sitä juurevuutta ja pohjalaista kevättä, nauraa Mari Kela, ja jatkaa luonnon kauneudesta:
– Pitäisi aina muistaa kiittää siitä, miten puhdas ja mahtava luonto meillä on, ja toisaalta myös pitää siitä samalla hyvää huolta.