Energiayhtiö Vapoa ei velvoiteta pilaantuneen Jukajokisuun ruoppauksiin Kontiolahdella. Aluehallintovirasto on hyväksynyt Vapon selvitykset turvetuotannon haitoista eikä yhtiön tarvitse ryhtyä haittojen poistamiseen.
Selvitysten perusteella Jukajoessa ei havaittu liettymiä. Joen suistoon on sen sijaan kerrostunut sedimenttiä jo vuosikymmenien ajan yhteensä lähes 30 senttimetriä. Selvityksen mukaan turvetuotannon lisäksi orgaanista ainesta suistoon on kuljettanut myös maatalous sekä säännöstelyn aiheuttama pohjan ja rantojen eroosio.
On käsittämätöntä, että vakavasti vaurioituneen Jukajoen ja -järven osalta työ alkaa aina nollasta.
Tero Mustonen
Aktiivisesti Jukajoen kunnostamiseksi toimiva Selkien kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tero Mustonen pitää AVI:n päätöstä käsittämättömänä ja Vapon selvitystä virheellisenä. Mustosen mukaan esimerkiksi ongelmien selvitysalue on ollut väärä.
– On käsittämätöntä, että itse jokiuomaan liittyvien, kiistattomien turvetuotantovaikutusten osalta luvittajaviranomaiset sivuuttavat vertaisarvioidut tiedeaineistot, paikallisten jo 1980-luvulta alkaen tekemät selvät havainnot vaikutuksista ja Suomen johtavien asiantuntijoiden tunnistamat virheet selvitysrajauksissa ja -menetelmissä.
Jukajoen kunnostus jatkuu
Jukajoen ja -järven heikon tilan vuoksi käynnistettiin vuonna 2011 kylien vetämä kunnostushanke. Kaikkinensa kunnostukseen on käytetty tähän mennessä yli kaksi miljoonaa euroa. Aluehallintoviraston päätöksestä huolimatta kunnostustyötä Jukajoella jatketaan edelleen. Tavoitteena on, että joki on hyvässä kunnossa vuonna 2025. Tuen puute kuitenkin harmittaa aktiivisia toimijoita.
– On käsittämätöntä, että vakavasti vaurioituneen Jukajoen ja -järven osalta työ alkaa aina nollasta, kun kiistattomat vaikutukset sivuutetaan viranomaisten toimesta ja kylät saavat tehdä pääosan elvytystoimista itse, vailla yhteiskunnan tukea, Tero Mustonen toteaa.
Kyläyhdistys tekee parhaillaan tutkimuksia Jukajoella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.