Ranskalaiset arkeologit uskovat saattaneensa löytää Pohjois-Ranskasta yhden Länsi-Euroopan vanhimmista hammasimplanteista.
Implantti löytyi Le Chenessä 2 300 vuotta sitten kuolleen kelttinaisen hautakammiosta. Syöpynyt metallinpalanen oli naisen yläetuhampaan paikalla ja se on vastaavaa kokoa ja mallia kuin muut yläetuhampaat.
Mahdollista on, että tekohammasta on kaunistettu puisella tai luisella kuorella, joka on jo kadonnut.
Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa arkeologit pitävät yhtenä mahdollisuutena, että rautainen implantti on asennettu kuoleman jälkeen kaunistamaan 20–30-vuotiaan naisen ruumista, koska sen asentaminen elävälle ihmiselle olisi voinut olla liian kivuliasta.
Jos se on asennettu naisen eläessä, se on voinut johtaa tappavaan tulehdukseen. Rauta ei syöpymisalttiutensa takia sitä paitsi sovellu tekohampaaseen, tutkija Guillaume Seguin sanoo Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle.
Ruumiin huonon kunnon takia on kuitenkin mahdoton sanoa, oliko implantilla tekemistä naisen kuoleman kanssa. Naisen luuranko oli murskautunut lukuunottamatta hampaita ja rautaista implanttia.
Tekohammas on 400 vuotta vanhempi kuin aiemmin toisesta haudasta Essonessa Ranskassa 1990-luvulla löytynyt tekohammas. Se oli asennettu nuorelle miehelle, joka oli menettänyt vasemmanpuoleiset yläposkihampaansa, brittilehti The Guardian kertoo.
Arkeologit olettavat, että miehelle oli asennettu hammas, jotta hän voisi paremmin pureskella. Le Cheneen haudattu nainen ei kuitenkaan ollut menettänyt muita hampaitaan, joten hänellä ei olisi ollut ongelmia syödä, mutta hampaanmenetys oli hyvin näkyvä.
Arkeologit pitävät löytöä yllättävänä. Vaikka keltit olivatkin tunnettuja metallin ja puun käsittelytaidoistaan, heidän lääketieteellisistä kyvyistään tiedetään vähän.
Nainen, jolle hammas oli asennettu oli haudattu runsaasti koristeltuun puiseen hautakammioon. Haudassa olleet korut ja muu esineistö kertovat vauraudesta.
Hauta on yksi neljästä rauta-aikana eläneiden naisten haudoista, jotka löytyivät rakennusprojektin yhteydessä.
Tätä varhaisempia tekohampaita on löydetty Egyptissä, muun muassa simpukankuoresta tehty 5 500 vuotta vanha hammas.
Italiassa etruskieliittiin kuuluneet naiset käyttivät luusta tai eläinten hampaista tehtyjä tekohampaita. Kelteillä oli sinne kauppayhteyksiä, joten he ovat voineet saada sieltä idean. Etruskeilta ei ole kuitenkaan löydetty juuri tällaisia implantteja.