Joka neljäs suomalainen kokee lieviä tai vakavia työuupumuksen oireita. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen pitää lukua suurena. Hän toteaa, että työuupumus ei johdu ihmisestä, vaan työelämässä tapahtuneesta muutoksesta.
– Eivät ihmiset näin äkillisesti ole muuttuneet. Työelämässä on piirteitä, jotka ajavat tietyn tyyppisiä ihmisiä kohti työuupumusta. Joillakin työpaikoilla esimerkiksi sähköpostien jatkuva tarkistaminen voi olla mahdotonta, mutta silti työntekijän odotetaan niin tekevän, Huotilainen sanoo.
Huotilaisen mukaan työ on muuttunut vuosien saatossa paljon. Esimerkkinä hän mainitsee tietotyön piirteet, jotka ovat hiipineet moneen työpaikkaan.
– Muun muassa hoitoalalla on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtään, eli hoitaa ihmisiä. Heillä kuitenkin menee valtavasti aikaa järjestelmiin kirjautumiseen ja muuhun tietotekniseen työhön. Heillä ei välttämättä ole siihen koulutusta, vaan sitä on opeteltava muun työn ohella. He ikään kuin tekevät oman työnsä lisäksi muiden ihmisten töitä, Huotilainen kertoo.
Tietotekniset työt ovat lisääntyneet samalla, kun työpaikat ovat luopuneet toimistotyöntekijöistä. Toisinaan siitä saattaa olla surkuhupaisia seurauksia. Esimerkiksi matkalaskun tekoon saattaa kulua kokonaisen päivän työaika, jos ohjelmaa käyttää harvoin.
– Se on esimerkki tapauksesta, jossa muka yritetään säästää, mutta käytännössä ei säästy mitään. Tätä kerrotaan aikanaan vitsinä lapsille siitä, miten 2010-luvun työelämässä yritettiin säästää. Trendi on omituinen. Ihmiseltä, jonka työnkuvaan matkalaskujen teko aiemmin kuului, olisi mennyt tehtävään viitisen minuuttia. Hän olisi myös tehnyt sen virheettömästi ja hyvillä mielin, koska osaa asiansa, Huotilainen toteaa.
Huolehdi unestasi ja mitoita työsi
Aivojen perustutkimuksen parissa uransa aloittanut Huotilainen painottaa unen merkitystä työuupumuksen estämisessä. Aivot työskentelevät koko yön ja käyttävät unen aikana jopa viidesosan elimistön energiasta.
– Jos uni häiriintyy, tulee seuraavasta päivästä huono. Unen aikana kaikki päivän aikana opittu siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Jos tähän järjestelmään tulee häiriöitä, asiat unohtuvat. Seuraavana aamuna ihmetellään, miksei nyt osaa, kun eilen vielä osasi, Huotilainen kuvailee.
Huotilaisen mukaan ihmisen sosiaalinen elämä – tai oikeammin sen puute – paljastaa usein työuupumuksen.
– Lähipiiri yleensä tietää työuupumuksesta, koska ihmistä ei näy missään, ja kotona ollessaan hän vain murehtii työasioita. Se paljastaa, että nyt on menty liian pitkälle.
Työuupumuksen selättämiseksi tärkeintä olisi Huotilaisen mukaan kohdata tilanne silmästä silmään. On myös oltava uskallusta jättää tehtäviä tekemättä.
– Esimiehen ja työntekijöiden on syytä yhdessä päättää, mitkä asiat jätetään tekemättä, ja miten saavutetaan rauhallista työskentelyaikaa. On myös muistettava, että jatkuvasti tavoitettavissa oleminen ei sovi kaikkiin työtehtäviin, hän sanoo.