Teuronjoen reitiltä Kanta- ja Päijät-Hämeen rajoilta löytyy sekä kotoperäistä jalokalaa purotaimenta että puronieriää. Puronieriä on tuotu alkujaan Suomen vesiin Pohjois-Amerikasta. Koska se on ollut lohikaloja narraavien suosikki ja menestynyt hyvin istukkaana, sitä on istutettu Suomen lisäksi useisiin Euroopan maihin Välimereltä Lappiin.
– Mutta puronieriän kanssa ongelma on , että se työntää kotoisen taimenen tieltään, sanoo projektipäällikkö Mika Soramäki Viestejä Vanajavedeltä -projektista.
– Oman taimenemme alamitta on 60 cm, puronieriällä taas ei ole mitään alamittaa. Kalat ovat hyvin samannäköiset, paitsi että puronieriän vatsaevät ovat selvästi valkoreunaiset, siitä sen aika hyvin tuntee.
Hämeen kalatalouskeskus aikoo kartoittaa vesireitillä puronieriää, jotta saadaan tieto mikä sen kannan todellinen suuruus on. Koko maasta tietoa ei ole, mutta puronieriä on kotiutunut useisiin vesitöihin. Se on viileän veden kala, joka sopeutuu kylmiin vesiin jopa taimenta paremmin.
Koko maassa nieriä on melko harvinainen saalis
– Nieriää tulee satunnaisesti, kertoo vesireitillä ja Mommilanjärvellä kalasteleva Pekka Piki.
– Pieni Anttilanjoki menee tuosta Mommilan kirkon vierestä, siellä on nieriää vaikka kuinka paljon. Tervetuloa vain perhokalastajat kokeilemaan onnea nieriän kanssa.
– Täällä aivan kapeistakin, noin metrin levyisistä puroistakin löytyy puronieriää. Vavan kanssa heittäminen voi olla rantakasvillisuuden takia vaikeaa, mutta uittamalla se kyllä onnistuu, kannustaa Mika Soramäki.
Purotaimen-nimitystä käytetään usein taimenesta, joka ei lähde vaeltamaan, joko vesistöissä olevien esteiden takia tai koska se saa kotipurostaan niin runsaasti ravintoa.
Mutta vuoroin vieraissa; Pohjois-Amerikkaan urheilukalaksi istutettu taimen vuorostaan uhkaa siellä paikallisia omia kalakantoja.
Tarkennus 4.6. taimenen alamittoihin: alamitta on pohjoisimmassa Suomessa 50 cm, muualla 60 cm.