Ari ja Arto Pokka ovat harrastaneet jo vuosikymmeniä vesihiihtoa sekä suksilla että ilman. Pohjoisen vedet ovat usein vilpoisia läpi kesän - saunaa siis kaivataan. Mutta miksi mennä rantaan asti, jos saunan voi tuoda väylän päälle?
– Syypää tähän saunalauttainnostukseen on Hohtarin Arto, joka kyhäsi saunan tynnyreitten päälle 90-luvulla. Me innostuttiin rakentamaan Arton kanssa ensimmäinen kelluva sauna 2002 ja parin vuoden jälkeen saatiin turvallisuusasiat ja luvat kuntoon ja voitiin aloittaa löylyjen vuokrauskin, Ari Pokka kertoo.
Ensimmäinen lauttasauna paloi 2010 kun valmispiipun eristeet olivat ilmeisesti niin rapistuneet, että kuumuus sytytti katon.
– Edellisenä päivänä oltiin saunottu ja siitä se alkoi kytemään. Seuraavana aamuna 12-metrisestä saunalautasta humahti samankorkuiset liekit. Itku meinasi tulla ja ensin tuntui, että meidän saunalautturin ura loppui siihen. Mentiin kuitenkin Arton kanssa syömään ja otettiin pari "neuvoa antavaa" ja päätettiin, että tehdään sittenkin uusi ja isompi, Ari muistelee.
Lämpimän veden takuu
– Mietittiin velipojan kanssa kaikenlaisia lisäjuttuja saunalauttaan. Kun tuo jokivesi tahtoo olla aika vilpoista, niin varmistettiin arkajalkojenkin uimanautinto perään laitettavalla paljulautalla, Ari Pokka sanoo.
– Ja onhan se mukava pulikoida omien lastenkin kanssa paljussa, jos sauna on joella.
"Moottoriratkaisu lentokoneesta"
– Tornionjoessa on sen verran voimakas virtaus, että haluttiin pelata varman päälle ja otettiin mallia isommista lentokoneista. Eikös niissäkin ole aina kaksi moottoria, Ari nauraa.
Lauttaa liikuttelee kaksi 40 hevosvoimaista perämoottoria ja turvaveneessä on tehoja 200 hevosvoimaa. Samaisella veneellä veljekset ovat hioneet hiihtotaitojaankin. Tuloksena on useita paljasjalkavesihiihdon Suomen mestaruuksia. Myös saunojilla on mahdollisuus vesihiihtoon - suksilla tai ilman.
Suomen suurin saunalauttakin on Pokan veljesten rakentama ja tuo 19 metriä pitkä löylyhuone kelluu jossain Helsingin liepeillä.