Maatiaiskasvien monimuotoisuuden löytäminen vaatii paljon tarkkoja silmiä, kuuntelevaa korvaa sekä DNA-tutkimuksen osaamista. Uudessa Tammelassa käynnistetyssä tiedekasvatushankkeessa koululaiset tutustuvat kasvimaatiaisiin ja isoäitien puutarhojen helmiin sekä osallistuvat geenivarojen tutkimukseen.
Geenivaraoppi-hankkeessa tehdyn kyselykartoituksen mukaan kaksi kolmasosaa opettajista ottaisi maatiaiskasveja opetukseensa aina, kun se sopii opetettavaan aiheeseen ja miltei kaikki vastanneet opettajat veisivät oppilaansa mielellään puistoon tai ottaisivat maatiaiskasveja luokkaopetukseen.
– Tämä rohkaisee meitä eteenpäin. Kasvigeenivarojen opiskelu on konkreettista, usean oppiaineen välistä integrointia. Se myös tukee paikallisen perimätiedon ja kulttuurin siirtymistä sukupolvelta toiselle, hankkeen vastuututkija Merja Hartikainen MTT:stä kertoo Korteniemen perinnetilalla Tammelassa.
Raparperin metsästystä
Eri maatiaiskasveista kiinnostunut Geenivaraoppi-hanke kutsuu Suomen koululaisia metsästämään raparperien arvokkaita geenejä. Peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat haastattelevat ensi talvena isovanhempiaan, sukulaisiaan, tuttaviaan ja kyläläisiä löytääkseen raparperien geenivaroja. Koululaisia pyydetään myös lähettämään lehtinäytteitä mielenkiintoisimmista raparpereista DNA-tutkimusta varten.
Geenien metsästys, raparperien DNA-tutkimus ja monimuotoisuuden tallettaminen kuvataan ”CSI wanted – raparpereiden kadonneita geenejä etsimässä” -videoksi.
Hankkeen tarkoituksena on saada ja vaalia tietoa suomalaisesta kasviperimästä.
– Lapset ja nuoret ovat todella kiinnostuneita lähi- ja luomuruasta ja ovathan he tulevaisuuden kuluttajia. Itse ryhdymme syksyllä kerämään tietoa, mitä lajikkeita kodeista, mummoloista ja mökeiltä löytyy. Maistellaan ja tehdään ruokaa ja mietitään, miten suomalaisia tuotteita voi käyttää, sanoo kotitalousopettaja Anneli Rantamäki Pohjolanrinteen koulusta Riihimäeltä.