Saamelaiskäräjien kokous linjasi perjantaina näkemyksestään ILO 169 -alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista.
Saamelaiskäräjien kanta on, että ILO 169 -sopimus tulisi ratifioida mahdollimman pian.
Hallituksen valmistelema lausunto hyväksyttiin muutoksin äänin 17-2 ja yksi tyhjä ääni. Inarilaiset edustajat Anu Avaskari ja Pentti Valle äänestivät hallituksen esitystä vastaan ja jättivät eriävän mielipiteen (kt. faktaboksi). Utsjokisen Veikko Guttormin tilalla kokouksessa istunut Antti Sujala äänesti tyhjää. Sodankyläläinen Rauni Äärelä oli poissa kokouksesta.
Käräjät: "Ratifiointi edellyttää muutoksia Suomen lainsäädäntöön"
Saamelaiskäräjien kokous ei yhdy Suomen hallituksen näkemykseen, jonka mukaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi ei vaadi muutoksia Suomen lainsäädäntöön.
– Esityksen mukaan saamelaisten maa- ja vesioikeudet olisivat ratkaistu erityislainsäädännössä kaikille Suomen asukkaille kuuluvilla käyttöoikeuksilla ja jokamiehenoikeuksilla ja luonnonvaraoikeudet olisi ratkaistu muun muassa kaivoslaissa. Saamelaiskäräjät ei hyväksynyt esityksen perusteluja, koska ne eivät vastaa ILO 169-sopimuksen velvoitteita.
Sen sijaan saamelaiskäräjien kokous ehdottaa ratifioinnin yhteydessä muutoksia lainsäädäntöön, mutta painottaa että ne eivät vaikuttaisi valtaväestön ja paikallisten ihmisten maankäyttö- ja nautintaoikeuksiin saamelaisalueella.
– Ratifiointi edellyttää muutoksia poronhoito- kalastus-, metsästys-, metsähallitus-, kaivos- ja metsälakeihin. Ratifioiminen ei vaikuttaisi jokamiehenoikeuksiin eikä muussa lainsäädännössä taattuihin käyttö- ja nautintaoikeuksiin taaten myös alueella asuvien valtakulttuurin edustajien oikeudet käyttää luontoa ja luonnonresursseja erityislainsäädännössä säädetyillä edellytyksillä, saamelaiskäräjät linjaa.
Avaskari ja Valle lykkäisivät ratifiointia
Inarilaisten edustajien Anu Avaskarin ja Pentti Vallen mielestä ILO 169 -sopimusta ei tule ratifioida ennen kuin nyt meneillään olevat lainvalmistelut, kuten metsähallituslaki ja saamelaiskäräjälaki, ovat käsitelty ja eduskunnassa hyväksytty.
Avaskari ja Valle eivät myöskään hyväksy saamelaiskäräjien enemmistön linjausta saamelaismääritelmästä.
– Saamelaiskäräjät eivät nykyisellään ole hyväksyneet kaikkia Ilo-sopimuksen tarkoittamaa alkuperäiskansaa Suomen alkuperäiskansaksi ja siten saamelaisiksi. Saamelaismääritelmän lähtökohta tulee olla syntyperä ja polveutuminen, Avaskari ja Valle kirjoittavat eriävässä mielipiteessään.
– Saamelaiskäräjien lausunnossa tiivistelmässä on lukuisia kohtia joissa saamelaiskäräjät eivät hyväksy Ilo-sopimuksen artikloja ja siten saamelaiskäräjien yksityiskohtaiset esitykset hallituksen esitysluonnokseen eivät ole hyväksyttävissä. Saamelaiskäräjien lausunnon näkemys paikallisyhteisöistä poikkeaa Ilo-sopimuksen tarkoittamasta, Avaskari ja Valle päättävät.
Ehdotus uudesta hallintoelimesta saamelaisalueelle
Lausunnossaan saamelaiskäräjät esittää uuden hallintoelimen perustamista, jolle siirrettäisiin saamelaisalueen valtionmaiden ja -vesien hallinta.
– Saamelaiskäräjät valitsee uuden hallintoelimen enemmistön ja kolttien kyläkokous on myös edustettuna siinä. Elimen tarkoituksena olisi hallinnoida saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevia valtion maa- ja vesialueita erityislainsäädännön mukaisesti. Tämä saamelaiskäräjien esittämä hallintomalli takaa saamelaisten osallistumisoikeudet maiden, vesien ja luonnonvarojen hallintaan, mutta sillä ei ratkaista saamelaisten kotiseutualueen maiden, vesien ja luonnonvarojen omistus- ja käyttöoikeutta pysyvästi.
Saamelaiskäräjät: "Tarvitaan mekanismi, jolla luonnonvarojen tuotot jaetaan saamelaisten kanssa"
Saamelaiskäräjät huomauttaa, että tämänhetkisessä lainsäädännössä ei ole ILO 169 -sopimuksen edellyttämää mekanismia, jolla saamelaisalueen luonnonvarojen tuotot jaetaan Suomen alkuperäiskansan kanssa.
– Luonnonvaraoikeuksia koskevan artiklan 15 osalta saamelaiskäräjät toteaa, että Suomen lainsäädännössä ei ole määräyksiä hyötyjen jaosta ja lainsäädäntöä on muutettava siten, että saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hyödyntämisestä saadut hyödyt tulee jakaa sopimuksen edellyttämällä tavalla saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen hallinnointiin. Metsien hyödyntämisen osalta hyötyjen jakaminen ei koske saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yksityisessä omistuksessa olevia metsiä tai yhteismetsiä, saamelaiskäräjät lausuu.
Saamelaiskäräjät näkee, ettei ILO 169-sopimusta ei voi ratifioida ilman saamelaiskäräjien hyväksymää saamelaismääritelmää ja että sopimus ja sen velvoitteet koskevat Suomessa vain saamelaisia. Saamelaiskäräjät hyväksyi samassa kokouksessa saamelaisasioiden ministerityöryhmän ja saamelaiskäräjien puheenjohtajiston kompromissiehdotuksen saamelaismääritelmäksi.