"Tiukkoja pakaroita urheilukentillä", "Jalkapalloilijoiden hiusmuoti". Tämän kaltaiset otsikot osuvat silmiin tämän päivän urheilu-uutisissa yhä useammin kuin vaikka otsikot "Lue tulokset", "Tutustu urheilijoiden kisakauteen".
Urheilijoiden ulkonäköpainotteiset uutiset keräävät internetissä klikkauksia, mutta myös kritiikkiä.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa nousi kesäkuun lopussa kohu Iltalehden Seksiä peliin kentällä -uutisessa, jossa kuvattiin Paavo Nurmi -kisoissa kilpailleiden naisten takamuksia. Muun muassa aitajuoksia Noora Toivo kritisoi uutista blogissaan. Myöhemmin Iltalehti poisti uutisen ja pahoitteli uutisointia.
Urheilu ja naisurheilu
Esimerkiksi Opiskelijoiden Liikuntaliitto huomauttaa, että urheilu-uutisoinnissa olisi muutenkin parantamisen varaa. Puheenjohtaja Hanna Huumonen moittii sekä nais- että miesurheilijoiden esineellistämistä - aina naisten tiukoista takamuksista miesten pullottaviin jalkapallosortseihin.
Myös nais-etuliitteen käyttäminen uutisissa ja _nais_urheilu-uutisten vähäisyys saavat kritiikkiä.
– Aina kun uutisoidaan urheilevista naisista, kerrotaan naisurheilusta, ikään kuin se olisi jokin outous. Mutta jos urheilijoina ovat miehet, yläotsikko on pelkästään urheilu.
Naisurheilijoiden medianäkymättömyydestä Huumonen sanoo esimerkiksi Ison-Britannian, jossa naisten urheilusta julkaistaan yksi uutinen 53 miesten urheilu-uutista kohden.
Kateus, kiima ja katkeruus
Urheilujournalismista väitöskirjan tehnyt Kalle Virtapohja sanoo, että urheilujournalismin kulta-aika päättyi 1990-luvun puoliväliin. Virtapohjan mukaan vuoden 1995 jääkiekon MM-kultauutisissa ei riittänyt vain tulosten kertominen. Lööppijulkisuus oli jo silloin esillä, mutta internet oli niin uusi asia, ettei sillä ollut mitään roolia.
Kuvaillessaan nykypäivän nettiuutisointia Virtapohja lainaa tohtori Heikki Eerolaa, jonka johdolla hän työskenteli Jyväskylän yliopiston mediainstituutisssa vuosituhannen vaihteessa.
– Eerola sanoi, että iltapäivälehtijournalismia määräävät tekijät ovat kateus, kiima ja katkeruus. Se kertoo mielestäni aika hyvin sitä, mitä netti tänä päivänä on.
Virtapohjan mukaan urheilujournalismin muutos kulkee käsi kädessä laajemminkin urheilumaailman muutoksen kanssa: urheilun perusajatus on jäänyt paitsioon.
– Enää ei keskitytä siihen, miten urheilutoiminta pyörii ja keitä vapaaehtoisia on sen taustalla, vaan siihen, kuka on supertähti ja kuka tienaa eniten, Virtapohja sanoo.
Urheilijat julkaisevat itsekin bikini-selfieitä
Toisaalta media ei ole ainoa, joka valokuvaa urheilijoita - urheilijat julkaisevat itsekin omakuvia netissä. Kanadalaisen Albertan yliopiston professori Pirkko Markula on havainnut, että esimerkiksi Yhdysvalloissa uransa loppupuolella olevat urheilijat saattavat haalia lisänäkyvyyttä valokuvilla.
– Naisurheilijoille kun sitä rahaa ei ehkä niin vain virtaa, niin he kyllä markkinoivat itseään seksualisoimisen kautta. Isossa maailmassa tämä on yleistynyt.
Liikunnan kulttuuri- ja sosiaalitieteiden professori Markula lisää, että miesurheilijoista itsensä markkinoinnissa on menestynyt erittäin hyvin esimerkiksi jalkapalloilija David Beckham.
Myös suomalaisurheilijoiden omakuvia, eli selfieitä näkyy netissä. Aitajuoksija Noora Toivokin on julkaissut omassa blogissaan itsestään kuvia bikineissä. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin omasta valinnasta - toisin kuin esimerkiksi Iltalehden kohukuvissa, joihin ei pyydetty urheilijoiden lupaa.
– Blogissani kerron elämästäni muutenkin, ja jos olen ollut Espanjan-lomalla, saatan julkaista tuollaisiakin kuvia. Olen yrittänyt pitää netissäkin omat rajani, enkä ikinä lähtisi esimerkiksi fitness-blogeissa näkyviin stringi- ja rintsikkakuviin.
Urheilu-uutisoinnissa Toivo perää median vastuuta.
– Kun uutisoidaan urheilusta, niin kyllä sen pitäisi silloin koskea urheilua.
