Kun rikoksesta syytetyn mieli on tarpeeksi sairas, pahantekijänkin paikka on vankilan sijaan sairaalassa. Vakavien rikosten kohdalla tuomioistuin voi määrätä syytetyn mielen tutkittavaksi, jotta selviäisi hoidon tarve ja se, onko rikos tehty ymmärtämättä teon vakavuutta.
Mielentilatutkimusten teettäminen on kuitenkin vähentynyt muutamassa vuosikymmenessä alle puoleen – eikä ilman seurauksia.
– Ihan psykoosin vallassa tekonsa tehneitä ja jopa kroonisiakin potilaita on istumassa pitkiäkin vankeustuomioita, THL:n tutkimusprofessori ja Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo.
Täydessä ymmärryksessä jo puolet tutkituista
Mielentila tutkittiin 1980-luvulla vielä miltei 300 syytetyltä vuodessa. Terveysviranomaiset arvioivat tuolloin puolen heistä tehneen rikoksen ilman täyttä ymmärrystä tekonsa seurauksista eli alentuneesti syyntakeisena. Ymmärrystä vailla eli syyntakeettomana toimi miltei joka neljäs.
Psykoottisen vangin käytös on yleensä muille vangeille hyvin rasittavaa
Hannu Lauerma
Tällä vuosikymmenellä tuomioistuimet ovat katsoneet mielentilatutkimuksen tarpeelliseksi enää reilulle sadalle syytetylle vuodessa. Myös psykiatrinen arviointi on tiukentunut. Niinpä yhä harvemman syytetyn katsotaan toimineen syyntakeettomana tai alentuneesti syyntakeisena.
Jokaisen sairautta ei vankilassa havaita
Mielentilatutkimusten vähentyminen ei vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan tarkoita mielenterveysongelmaisten määrän romahtamista. He nyt vain päätyvät tavalliseen vankilaan ja saattavat hakeutua vankeinhoidon akuuttisairaalaan esimerkiksi ahdistuksensa takia uudelleen ja uudelleen.
Toisaalta joku sellinsä yksinäisyydessä pysyttelevä vanki ei välttämättä itse päädy hakemaan apua vankisairaalasta - eikä hänen vainoharhaisuuttaan välttämättä huomatakaan, Lauerma pohtii.
Sairauden takia vaarassa on sairas vanki itse
Mitä mielisairaalle sitten vankilassa tapahtuu? Vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan mielenterveysongelmat muodostavat riskin lähinnä sairaalle itselleen.
– Psykoottisen vangin käytös on yleensä muille vangeille hyvin rasittavaa ja se kiristää pinnaa osastolla. Häiriökäyttäytyvä tai omituisesti käyttäytyvä saattaa joutua hyväksikäytön tai väkivallan kohteeksi. Mieleltään sairas vanki on peloteltavissa ja kiristettävissä.
Lauerma sanoo kuitenkin luottavansa siihen, että vankilan henkilökunta pystyy varjelemaan esimerkiksi psykoottisesti käyttäytyvää vankia, ainakin eristämällä tämän muista vangeista.
"Psykoottisuuden vaikutettava tuomioon ilman mielentilatutkimustakin"
Mielentilatutkimusten väheneminen ja mielenterveyshuollon hoitopaikkojen niukkuus on monisyinen vyyhti, jonka selvittämiseksi ei ole helppoja ratkaisuja. Tutkimusprofessori ja vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma jaksaa kuitenkin ehdottaa.
– Mielentilatutkimuksia pitäisi tehdä vakavasta rikoksesta syytetyille nykyistä enemmän. Erityisen tärkeää ihmisille itselleen olisi päästä pitkään kuntoutukseen, vaikka hän olisi sairaudentunnoton. Moni pitkäaikaispsykoottinen ei tunnusta sairauttaan.
Mielentilatutkimusten muututtua harvinaisemmiksi pitäisi oikeudenkäyntiään odottavan tutkintavangin terveyttä seuraavalla vankilalääkärillä olla Lauerman mielestä oikeus ilmoittaa suoraan tuomioistuimelle, jos vanki on esimerkiksi psykoottinen. Näin useampi mielisairas saataisiin vankilan sijaan hoitolaitokseen.