Suomalaisessa urheilussa on vakava ilmiö. Ei-urheilijoiden tavoin monet nuoret urheilijat kuluttavat aikaa sosiaalisessa mediassa aamuyön tunneille asti. Se aiheuttaa nuorille muun muassa univaikeuksia, joita he ovat pahimmillaan joutuneet hoitamaan psykiatrien kanssa viime vuosina.
- Heitä on jouduttu viemään myös psykiatrian säännöllisiin kontaktihoitoihin. Kyse ei todellakaan ole mistään leikin asiasta, Suomen olympiakomitean vastaava lääkäri Harri Hakkarainen sanoo Yle Urheilulle.
Sosiaalinen media vie niin paljon aikaa, ettei urheilija pääse nukkumaan. Tämä on uusi ilmiö.
Harri Hakkarainen
Hänen mukaansa psykiatriseen hoitoon joutuneet urheilijat ovat olleet 14–16-vuotiaita lahjakkuuksia.
- Heidän joukossaan on ollut sekä tyttöjä että poikia. Tapauksia on vähän yli kymmenen, mutta ei kuitenkaan kymmeniä.
Olympiakomitean tukiurheilijoille tekemän selvityksen mukaan näiden lisäksi moni muukin suomalaisista urheilijoista nukkuu todella huonosti.
- Noin puolet yksilölajien urheilijoistamme noudattaa hyvin tarkasti säännöllistä rytmiä harjoituksissa sekä ruokailu- ja nukkumaanmenoajoissa. Heillä on niissä korkeintaan tunnin verran vaihtelua normaaliin. Puolella rytmitys on kuitenkin vähän miten sattuu, eli heillä ei ole siinä minkäänlaista loogisuutta, Hakkarainen kertoo.
Viimeisen kuuden vuoden aikana todella huonosti nukkuvien suomalaisurheilijoiden määrä onkin lisääntynyt.
"Osa urheilijoistamme menee nukkumaan vasta neljän ja viiden aikaan yöllä"
Hakkaraisen mukaan urheilijan unirytmi voi heittää ihmisen normaalista nukkumaanmenoajasta keskimäärin yhdellä tunnilla molempiin suuntiin.
- Nyt urheilijoillamme on kuitenkin havaittu jopa neljän tunnin myöhästymisiä nukkumaanmenossa. Osa urheilijoistamme meneekin nukkumaan vasta neljän ja viiden aikaan yöllä, eikä se johdu baari-illasta.
Oleellista onkin mennä nukkumaan säännölliseen aikaan, ja sosiaalisen median peleistä on luotava pelisäännöt.
Harri Hakkarainen
Hakkarainen kertoo, että urheilijoiden nukkumaanmeno on myöhästynyt tuntitolkulla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, tapahtuvan surffailun vuoksi.
- Se vie niin paljon aikaa, ettei urheilija pääse nukkumaan. Tämä on uusi ilmiö, minkä näin konkreettisesti Sotshin olympialaisissa, kun siellä oli kahta ikäpolvea, Hakkarainen toteaa.
- Oli -80 tai myöhemmin syntyneitä, ja sitten oli Teemu Selänteen kaltaisia, jotka ovat syntyneet 60-luvulla tai 70-luvun alussa. He eivät oikein tienneet, mitä ovat Facebookit ja ynnä muut vastaavat vaan ihmettelivät, mitä ne ovat. Sen sijaan nuorilla ne olivat koko ajan käytössä olevia medioita, hän jatkaa.
Hakkarainen tähdentää, että unirytmi on pidettävä säännöllisenä ja nukuttava oikeaan aikaan ainakin kahdeksan tuntia.
- Väärään aikaan nukuttu uni ei palauta. Oleellista onkin mennä nukkumaan säännölliseen aikaan, ja sosiaalisen median peleistä on luotava pelisäännöt. Ne on jätettävä pois tiettyyn kellonaikaan, ja piste, Hakkarainen opastaa urheilijoita, heidän valmentajiaan, vanhempiaan sekä seuroja.
Monia syitä urheilijoiden univaikeuksiin
Urheilijoiden univaikeuksien taustalla on muitakin syitä. Heiltä vaaditaan tuloksia nopeasti. Tämän myötä heidän paineensa kasvavat, mikä ruokkii unettomuutta.
- Työntekijän tavoin myös nuori urheilija voi kokea burnoutin (loppuun palaminen). Olen nähnyt 3-4 hyvinkin vakavaa burnout-tapausta 16-vuotiaalla urheilijalla. He ovat kuitenkin toipuneet ja ovat tällä hetkellä oman lajinsa huipulla, mutta siitä palautuminen vei vuosia.
Myös pitkät vieraspelireissut, aikaerot, tiukkaan laadittu otteluohjelma, myöhään päättyvät pelit ja kilpailut sekä stressi häiritsevät urheilijoiden nukkumaanmenoa.
- Tämän vuoksi unirytmi voi heilahtaa kolmekin tuntia normaalia myöhäisemmäksi, mutta seuraavana aamuna pitäisi jo olla harjoittelemassa normaaliajassa. Se on esimerkiksi nuorten urheiluakatemiassa ja jääkiekon SM-liigan ammattilaispelaajilla kello 8-9 aikaan. Siksi pitäisi päästä nukkumaan kello 11-12 aikaan illalla, Hakkarainen sanoo.
Kun urheilijan harjoitus- ja nukkumaanmenoajat ovat niin ristiriidassa, että ei ole palautumishetkiä missään vaiheessa, hänen puolustuskykynsä romahtaa, ja tämä joutuu sairastelemaan koko ajan.
Harri Hakkarainen
Hänen mukaansa huippu-urheilijoiden univaikeuksissa on kyse ”laidasta laitaan” olevasta ilmiöstä.
- Se koskee laajalla sektorilla suomalaisia urheilijoita. Ei voi sanoa yhtä lajia paremmaksi kuin toista. Ei myöskään ole hirveästi eroa sillä, onko nainen tai mies.
Harva suomalaisista urheilijoista kuitenkin kärsii totaalisesta unettomuudesta. Epäsäännöllisellä unirytmillä voi kuitenkin olla kohtalokkaita seurauksia.
- Uni saattaa jäädä liian lyhyeksi edellispäivän kilpailusta tai harjoituksesta palautumisen kannalta. Se ajaa elimistön ylikuormittuneisuuteen, ja tuloskunto alkaa laskea. Urheilijoita on myös kärsinyt jopa kolme vuotta ylätiehengitysinfektioista, kuten keuhkoputkentulehduksista.
Univaikeuksien myötä myös loukkaantumisriski kasvaa. Hakkarainen kertookin joutuneensa keskustelemaan urheilijoiden ja heidän lähiomaistensa kanssa vakavasti muun muassa heidän nukkumaanmenoajoistaan.
- Kun urheilijan harjoitus- ja nukkumaanmenoajat ovat niin ristiriidassa, että ei ole palautumishetkiä missään vaiheessa, hänen puolustuskykynsä romahtaa, ja tämä joutuu sairastelemaan koko ajan. Kun uni- ja ravintorytmi ovat kohdillaan, infektiot häviävät eikä enää tarvita antibiootteja ja lisäravinteita.
Hakkaraisen mukaan naisilla on myös jäänyt kuukautiset hetkeksi pois unirytmin sekoittamisen vuoksi.
Lisää urheilijoiden unettomuudesta myöhemmin perjantaina Yle Urheilun verkkosivuilla.
Jarno Ranta
Yle Urheilu