Koskiensuojelulain purkaminen ei automaattisesti tarkoita Kollajan altaan rakentamista Iijokeen. Näin arvioi ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtajana työskentelevä Määttä muistuttaa, että Kollaja-hanke edellyttäisi useiden eri lakien mukaisia lupia.
Lain säätämisjärjestys mahdollinen
Eduskunnassakaan koskiensuojeluain avaaminen ei ole Määtän mukaan ehkä mahdollista tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kollajan rakentamislupa vaatisi taakseen kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa eli perustuslain säätämisjärjestyksen.
- Nykykäytännön mukaan perustuslain mukaista säätämisjärjestystä pyritään viimeiseen asti välttämään, Määttä muistuttaa.
Määttä sanoo, että vesilain intressivertailusäännöstä pohdittaessa hanke edellyttää huomattavaa hyötyä suhteessa haittoihin.
- Tämänhetkisen tiedon valossa voi esittää aika kriittisen kysymyksen: onko Kollajan hankkeella sellaisia huomattavia hyötyjä suhteessa haittoihin, että vesilain mukaiset luvat voisivat oikeudellisesti olla saatavissa.
- Mielestäni on syytä aika vahvasti epäillä sitä, onko Kollajan altaan rakentamiselle oikeudellisia edellytyksiä vesilainkaan näkökulmasta.
Ely:n menettely poikkeuksellinen
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi viime talvena lausunnossaan Pohjolan Voiman täydennykset arvioihin Kollajan vaikutuksista alueen Natura-suojeluarvoihin. Lausunnossaan Ely-keskus totesi, että hanke ei merkittävästi vaarantaisi alueen luontoarvoja.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt lausunnossaan Pohjolan Voiman täydennykset arvioihin Kollaja-hankkeen vaikutuksista alueen Natura-suojeluarvoihin. Lausunnossaan Ely-keskus toteaa, että hanke ei merkittävästi vaarantaisi alueen luontoarvoja.
Paikallisten ihmisten tiedoilla voi olla ratkaiseva merkitys
Tapio Määttä
Ely-keskuksen asiaa esitellyt virkamies jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Menettely hämmästyttää oikeusoppinutta.
- On hyvin poikkeuksellista, että asiantuntijavirkamies joutuu jättämään eriävän mielipiteen oman viraston sisäiseen paperiin. Tämä tietenkin kertoo hankkeen vaikutusten arvioinnin ristiriidoista.
"On kilpailevia totuuksia"
- Viime kädessä tuomioistuimet joutuvat arvioimaan erilaista tietopohjaa, jota hankkeesta saadaan, jos tässä mentäisiin lupaharkintaan, professori sanoo.
- On olemassa kilpailevia totuuksia ja tietoa. Oikeudellisesti tietoperusta on tasa-arvoista, Määttä muistuttaa.
- Tiedon laatu ratkaisee. On mahdollista, että hankkeen vastustajat – alueen ihmiset – pystyvät mahdollisessa lupaprosessissa esittämään sellaista tietoa, joka vakuuttaa päätöksentekijät ja tuomioistuimet lupaharkinnassa.
- Paikallisten ihmisten tiedoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tässä mielessä Ely-keskuksen yksittäisellä Natura-arviolla ei ole ratkaisevaa merkitystä hankkeen etenemisen kannalta, Määttä sanoo.