– Hoitojärjestelmämme on jo nyt lähes samaa luokkaa kuin maailman parhaassa yksikössä eli Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan ensihoidon osastonylilääkäri Juhani Tavasti.
Kanta-Hämeen keskussairaala on viime vuosina panostanut voimakkaasti aivoinfarktin akuuttihoidon kehittämiseen. Aivoinfarkti tuhoaa minuutissa jopa kaksi miljoonaa aivosolua, joten hoitoketjun sujuvuus on potilaan toipumisen kannalta ratkaisevaa. Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystää vuorokauden ja viikon jokaisena minuuttina henkilöstö, jolla on valmius liotushoidon aloittamiseen.
Aivoinfarkti tuhoaa minuutissa jopa kaksi miljoonaa aivosolua
– Aivoinfarkti on Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. Laadukkaita elinvuosia sen vuoksi menetetään enemmän kuin minkään muun sairauden takia, kuvailee Tavasti hoidon kehittämisen merkitystä.
Positiivista kilpavarustelua
Liuotushoidon aloittamista viivästyttävät tällä hetkellä eniten potilaat, jotka usein vähättelevät oireita ja odottavat niiden pahentumista. Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat yllättäen alkava puhehäiriö, toisen yläraajan halvausoire ja kasvohalvaus, jonka seurauksena kasvot näyttävät irvistäessä epäsymmetrisiltä. Tällöin on soitettava välittömästi hätänumeroon.
Sairaalassa liuotushoito alkaa heti, kun alkututkimukset ja tietokonekuvaus on tehty. Meilahden sairaala on saanut hiottua hoitoketjunsa 17 minuuttiin, mutta Kanta-Hämeen keskussairaala aikoo kiristää rutiininsa sitäkin nopeimmiksi.
– Tavoiteaikamme on viisitoista minuuttia. Haluamme olla vielä parempia kuin HUS, uhoaa esihoidon osastonlääkäri Tavasti positiivisessa hengessä.
Viisitoista minuuttia on aika, josta aikataulu ei voi enää nykykonstein nopeutua. Seuraava askel onkin liikkuva yksikkö, jonka avulla hoito voidaan aloittaa jo potilaan kotona.