Jyväskylän Äijälänrannan asuntomessualueelle valmistuneella noin 75 neliön omakotitalolla halutaan romuttaa käsityksiä siitä, ettei yksin asuvien ihmisten omakotitalohaaveista voi tulla totta. Talo on messujen pienin omakotitalo.
Kahden huoneen ja tupakeittiön talo terasseineen ja saunoineen on suunniteltu sinkkuasukkaalle tai pariskunnalle.
Tuumasin, että haluan joskus päästä omaan rauhaan.
Ari Björn
Pienen omakotitalon tuleva asukas Ari Björn on ollut tiiviisti mukana kotinsa suunnittelussa ja rakennustöissä. Hän kertoo, että talossa on yhdelle miehelle toimivat ja riittävät tilat.
Paljon pienemmästäkin kodista Björnillä on elämän varrelta kokemusta. Lapsuudenkoti oli Jyväskylän Mäki-Matissa 30 neliön yksiö, jossa asui nelihenkinen perhe.
– Asuin siellä kuusivuotiaaksi. 70-luvun alkupuolella pienessä kodissa mahduttiin elämään ja pärjättiin. Sitten isä alkoi rakentaa Palokkaan omakotitaloa ja siellä tuli asuttua vajaa 20 vuotta. Tampereella opiskellessani asuin kerrostalokaksioissa ja takaisin Jyväskylään muutettuani olen asunut noin 50 neliön kaksiossa, kuvailee Björn asumishistoriaansa.
Kerrostalojen äänieristys usein kehno
Ison osan elämästään kerrostaloissa majaillut Björn alkoi haaveilla omakotitalosta ja sen tuomasta omasta rauhasta toden teolla vuonna 2007 tapahtuneen onnettomuuden myötä.
– Putosin kesämökin katolta, mursin molemmat kantaluuni ja olin puoli vuotta kävelemättä. Kerrostalokaksiossa alkoivat naapurien elämisen äänet ärsyttää. Monesti kerros- ja rivitaloissa äänieristys on huono ja toiset joutuvat kuuntelemaan biletystä ja muitakin elämisen ääniä. Tuumasin, että haluan joskus päästä omaan rauhaan, kertoo Björn.
Rauhan lisäksi Björn kaipasi kotiinsa kokkaustilaa.
On vähän turhaa rakentaa valtavia taloja, käytäviä ja auloja. Niissä on enemmän siivoamista ja maksamista.
Ari Björn
– Oman rauhan lisäksi asumisessa minulle on tärkeää oma sauna, oma takapiha ja riittävän iso keittiö, jossa mahtuu tekemään ruokaa. Kerrostalokaksioissa oli todella pienet keittiöt. Nyt täällä pystyy kokkailemaan, kun haluan kutsua ihmisiä kyläilemään ja viettää heidän kanssaan aikaa.
Pienessä talossa tilojen monikäyttöisyys on tärkeä asia. Björnin tulevassa kodissa esimerkiksi kotiteatterin valkokangas laskeutuu tupakeittiön kaappien eteen ja työhuoneesta kuoriutuu tarvittaessa vaikkapa vierashuone.
– Työhuone on kahdeksanneliöinen, joka muuttuu seinästä laskettavan sängyn avulla vierashuoneeksi ja tilasta saa myös pienen neuvotteluhuoneen. Kahdeksaan neliöön mahtuu näin kolme eri toimintoa. Mielestäni on vähän turhaa rakentaa valtavia taloja, käytäviä ja auloja, niissä on sitten enemmän siivoamista ja maksamista, pohtii Björn.
Oma tupa, oma lupa
Yksin asuvien omakotitalohaaveet kaatuvat Björnin mukaan nykyään usein sekä hintaan että markkinoilla olevaan tarjontaan. Sinkuille ei omakotitaloja juurikaan kaupata.
– Suunnittelu on kaiken a ja o eli että saa sellaiset tilat, joita arjessaan tarvitsee. Ainahan ajatellaan, että omakotitalo ja perhe kuuluvat yhteen, mutta Suomessa on 1,9 miljoonaa yhden tai kahden hengen taloutta. Kyllä meille yksinäisille tai kaksinaisillekin oma rauha, omat pihat tai saunat ovat haluttuja juttuja. Omakotitalot voivat olla pieniäkin.
Jos haluat, voit olla hiljaa ja jos haluat ääntä, niin voit laittaa sitä esiin.
Ari Björn
Björnille koti on ennen kaikkea rauhoittumisen ja lepäämisen paikka - paikka, jossa voi viettää aikaa tärkeiden ihmisten kanssa ja kerätä voimia arjen haasteisiin.
Hienoimmat kotihetket eivät synny kalliista huonekaluista tai tekniikasta, vaan pienistä ja yksinkertaisista asioista.
– Hienoja hetkiä on, kun saa istua vaikka sohvalla ja kuunnella lempimusiikkia, laittaa takkaan puita, paistaa makkaraa tai saunoa ajan kanssa. Oma aika ja rauha on hieno juttu. Jos haluat, voit olla hiljaa ja jos haluat ääntä, niin voit laittaa sitä esiin. Kotona voi nauttia elämästään ja omakotitalossa pystyy itse määräämään tietyistä asioista, summaa Ari Björn.
