Pelkosenniemen 350-vuotisjuhlassa julkistetaan kunnan historiaa käsittelevä kirja. Heinäkuun 26. päivänä esitellään taiteilija Tapio Uusitalon kuvittama ja tietokirjailija Tapani Niemen kirjoittama Pelekola, joka kertoo kunnan ensimmäisen lantalaisen Paavali Pelkosen vaiheita 1600-luvun lopulla. Teos on kuvakirja, jonka tyylilajeja ovat farssi, ironia ja satiiri. Kunnan tilaamassa kirjassa pilkataan kaikkia ja kaikkea.
Pelkosenniemi on ollut historian saatossa kaikenlaisten uhkien alla, mutta se ei ole koskaan taipunut.
Pelekola-kirjan kuvittaja Tapio Uusitalo
- Pelekola-eeppos ei missään tapauksessa ole historiankirja. Sitä ei tulla käyttämään kouluissa lukukirjana, vaan kenties jonkinlaisena oheislukemistona. Siinä on aika paljon fiktiivistä ainesta, kuvittaja Tapio Uusitalo kertoo.
Sarjakuvallinen teos on jonkinlainen välimuoto Koirien Kalevalasta, Pahkasiasta ja Asterixista.
- Asterix-vertaus lähtee siitä, että Asterix ja Obelix Rooman vallan aikana puolustivat pientä gallialaista kylää ja me lähdetään siitä, että Pelkosenniemi on ollut myös myös historian saatossa kaikenlaisten uhkien alla, mutta se ei ole koskaan taipunut. Sotien lisäksi on ollut talousvaikeuksia ja kolme kuntaliitosyritystä ja kaikista näistä on selvitty kuin se gallialainen kylä, Uusitalo miettii.
Andy kohtaa esi-isänsä
Lapista ja Pelkosenniemeltä löytyy Uusitalon muistin mukaan 15-16 sukua, joiden kantaisä on kirjan päähenkilö Paavali Pelkonen.
- Ensimmäinen suomalainen ihminen sai asettua Lappiin virallisesti vuonna 1673. Paavali Pelkonen ajettiin monta kertaa pois täältä, mutta sitten hän sai virallisen luvan asettua tänne nykyisen Pelkosenniemen alueelle. Yhden suvunhaaran päässä on Andy McCoy.
McCoy ja esi-isä kohtaavat 350 vuoden jälkeen, kun Paavalin paasi paljastetaan samalla torilla, missä Andyn patsas seisoo.
Korjattu vuosiluku vuodeksi 1673