Kasvinsuojeluaineiden jäämät näkyvät mansikoissa herkästi. Eviran mukaan myynnissä olevista mansikoista löytyy torjunta-ainejäämiä selvästi useammin kuin vihanneksista: jopa 80–90 prosentissa tutkituista näytteistä.
Enimmillään mansikkanäytteistä on löytynyt jopa 14:ää eri kasvinsuojeluainetta: muun muassa fenheksamidia ja syprodiniilia. Esimerkiksi vuonna 2010 kaikista kotimaisista vihanneksista vain 28 prosentista löytyi jäämiä.
Mansikkaa syövien ei tarvitse säikähtää tilastoa, niin hätkähdyttävältä kuin se saattaa vaikuttaakin. Vaikka torjunta-aineita on löytynyt kesäherkuista usein, kaikki määrät ovat olleet sallittujen rajojen puitteissa. Tällöin myöskään terveyshaittoja ei ole, vakuutetaan kasvinsuojeluaineiden haittoja tutkivasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
– Testit ovat laajat ja vaatimukset ovat niin tiukat, että jos ollaan raja-arvojen alapuolella, niin (mansikan syöminen) ei ole haitallista, sanoo ylitarkastaja Sirpa Luomahaara.
Entä jos kasvinsuojeluaineet huolestuttavat siitä huolimatta?
– Sitten ei voi kuin syödä luomua.
Tukes selvittää kasvinsuojeluaineiden haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Evira ottaa näytteitä mansikkaviljelyksillä ja mittaa markkinoilla olevien mansikoiden kasvinsuojeluainejäämiä.
Jos tästä huolimatta kasvinsuojeluaineet hermostuttavat, niin sitten ei voi kuin syödä luomua.
Sirpa Luomahaara
Ei tarvitse pestä
Onko sillä merkitystä, jos mansikat huuhtelee ennen käyttöä? Kyllä ja ei: Luomahaaran mukaan huuhteleminen voi vähentää jäämiä, jos mansikka huuhdellaan pian käsittelemisen jälkeen.
Käytännössä mansikkakasvustot kuitenkin ruiskutetaan jo hyvissä ajoin ennen myyntiin poimimista. Tällöin ne torjunta-aineiden jäämät, mitä ylipäänsä mansikoihin jää, ovat ehtineet imeytyä, eikä huuhteleminen vaikuta.
Monet huuhtelevat mansikat muun muassa sen vuoksi, että ne ovat käsin poimittuja.
– Onhan meidät opetettu pesemään kätemmekin, että ei se mitään haittaa, jos pesee mansikatkin. Mutta se ei ole tarpeellista, sanoo suonenjokinen mansikanviljelijä Veikko Raivio.
"Erittäin herkkä tuote"
Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppäsen mukaan mansikasta havaitut torjunta-ainejäämät saattavat johtua useastakin asiasta. Toisin kuin monet muut kotimaiset vihannekset, mansikka on avomaaviljelyn varassa ja kaiken päälle vielä monivuotinen kasvi.
– Me kuluttajina olemme vaatimassa, että mansikan täytyy olla siloposkista, eikä värivirheitä tai muotovirheitä saa olla. Ammattiviljelyssä joudutaan käyttämään kemiallista kasvinsuojelua, perustelee Leppänen.
Eviran mukaan mansikasta löytyneet torjunta-ainejäämät kertovat siitä, että mansikka on "erittäin herkkä tuote". Sen viljelyssä joudutaan käyttämään erityisesti homeenestoainetta.
Varoajat säätelevät sitä, kuinka lähellä poimimista torjunta-aineita saa vielä ruiskuttaa. Aineesta riippuen varoajat ovat 3–21 vuorokautta. Tosin viljelijät noudattavat Leppäsen mukaan oma-aloitteisesti tiukempia varoaikoja.
Me kuluttajina olemme vaatimassa, että mansikan täytyy olla siloposkista, eikä värivirheitä tai muotovirheitä saa olla.
Eeva Leppänen
– Käytännössä kukaan ei noudata niitä lyhyimpiä varoaikoja. Viljelijät ovat hyvin varovaisia: kasvinsuojeluaineet levitetään viimeistään viikkoa ennen poimimista.
Torjunta-aineiden käytöstä ei myöskään puhuta mielellään julkisuudessa, varmuuden vuoksi. Leppäsen mukaan aiheeseen suhtaudutaan varovaisesti, koska mansikan markkinakausi on lyhyt ja kysyntä herkkä.
Lakiuudistus vähensi tuholaismyrkkyjen käyttöä
Kemiallisten aineiden käyttö mansikanviljelyssä on vähentynyt viime vuosina. Torjunta-aineiden tarpeeseen vaikuttavat viljelypaikka, väliviljelykasvit (mansikan viljelykierron välissä viljellyt kasvit), lajike, viljelytekniikka ja istutustiheys.
Myös luonnonmukaisia menetelmiä, kuten mehiläisten levittämää harmaahomeen torjunta-ainetta tai härmää torjuvaa rypsiöljyvalmistetta on käytetty viime vuosina. Varsinainen luomutuotanto yleistyy mansikanviljelyn ydinalueella Suonenjoella hitaasti.
– Luomuviljelijöitä saisi kyllä tulla lisää. Ehkä se on asennekysymys – myös se voi vaikuttaa, että mansikalla on niin lyhyt satokausi, sanoo Leppänen.
Vuodenvaihteessa astui voimaan myös määräys niin sanotusta integroidusta kasvinsuojelusta. Leppäsen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tuholaismyrkkyä ei saa enää käyttää, ellei tuholaisista ole havaintoja.
– Ehkä kaikki viljelijät eivät ole ennen menneet köntölleen katsomaan (löytyykö tuholaisia), vaan ovat itsekin ruiskuttaneet, jos naapuritkin ovat niin tehneet.