Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes vastaa kritiikkiin kaivoslupien käsittelemisestä saamelaisalueella.
Tukes on lähettänyt oikeusministeriölle lausunnon ILO:n alkuperäiskansasopimuksesta 169 ja selvittää sen yhteydessä näkemyksiään saamelaisvaikutusten selvittämisestä saamelaisalueen kaivoslupahakemuksissa.
Korkein hallinto-oikeus linjasi kesäkuussa, että se edellyttää Tukesin ottavan vastuuta kaivostoimien saamelaisvaikutusten arvioinnissa saamelaisalueen kaivoslupaprosesseissa.
– Kaivoslain mukainen selvittämisvelvollisuus saamelaisten kotiseutualueella on jo nykyisellään raskas menettely, joka heikentää kaivoslain tavoitteiden toteutumista, Tukes kirjoittaa.
"Saamelaisvaikutusten selvittäminen osoittautunut ongelmalliseksi"
Tukee näkee, että kaivosviranomaisen näkökulmasta kaivoslain lupahakemusten mukaisten vaikutusten tosiasiallinen selvittäminen saamelaisalueella on osoittautunut ongelmalliseksi.
– Useassa tapauksessa saamelaiskäräjät ovat pysyneet passiivisena lupa-asian selvitysvaiheessa, Tukes kirjoittaa.
Tukesin mukaan laaja selvittämisvelvollisuus, johon saamelaiskäräjät eivät itse aktiivisesti osallistu, on ristiriidassa kaivoslain tavoitteiden ja periaatteiden kanssa.
– Saamelaiskäräjien passiivisuuden myötä lupakäsittelyajat viivästyvät huomattavasti, Tukes kirjoittaa.
"Haittaa elinkeinonharjoittajien oikeusturvalle"
Tukesin näkemyksen mukaan pitkät ja kalliit käsittelyt heikentävät halukkuutta muun muassa kullanhuuhdontalupien hakemiseen ja johtavat kaivosalan investointien siirtymiseen.
– Laaja selvittämisvelvollisuus nostaa hakijan, Tukesin sekä muiden viranomaisten käsittelykustannuksia. Tästä aiheutuu haittaa elinkeinotoiminnalle ja elinkeinonharjoittajien oikeusturvalle.