Kun Ukrainan poliisi ja armeija näyttivät keväällä murenevan Krimin niemimaan valtauksen ja Itä-Ukrainan separatismin paineessa, Ukrainassa alettiin koota vapaaehtoisjoukkoja viranomaisten tueksi.
Azov-pataljoona on yksi näistä vapaaehtoisjoukoista. Se toimii sisäministeriön alaisuudessa osana niin sanottua terrorisminvastaista operaatiota, jota Ukrainan hallitus käy Itä-Ukrainan separatisteja vastaan. Pataljoonan vahvuudeksi on arvioitu noin 300 miestä.
Ukrainan kriisin aikana äärioikeistosyytökset ovat lennelleet puolin ja toisin. Varsinkin Venäjän median melko vapaasti käyttämä fasistileima on saanut monet tarkkailijat varomaan puheita äärioikeistosta Venäjän propagandan pelossa.
Esimerkiksi Maidanin protestien aikaan joukko asiantuntijoita ja kommentaattoreita kehotti julkisessa vetoomuksessaan läntistä mediaa välttämään äärioikeiston roolin korostamista raportoinnistaan Ukrainan mielenosoituksista.
Itä-Ukrainan konfliktin raivotessa muodostetun Azov-pataljoonan taustavoimat herättävät kuitenkin kysymyksiä.
Pataljoonan komentaja on ukrainalaisen äärioikeistolaisen Sosiaalinationalistisen kokouksen (Sotsial-natsionalna assambleja) SNA:n johtaja Andrii Biletski.
Järjestön ideologiaa on kutsuttu puhtaan uusnatsistiseksi.
SNA on muun muassa ilmoittanut haluavansa vapauttaa valkoisen rodun kansainvälisen pääoman vallasta ja toimia rotujen sekoittumista vastaan.
SNA:n vaikutus näkyy myös Azov-pataljoonan epävirallisessa tunnuksessa – siihen on kuvattu sudenkoukkukuvio, joka tavataan yhdistää natsisymboliikkaan.
Ukrainan äärioikeistoa tutkineenAnton Shekhovtsovinmukaan Azov-pataljoonan riveihin on liittynyt myös väkeä kansainvälisestä uusnatsiverkostosta, joka käyttää nimeä Misantrooppinen divisioona eli Ihmisvihamielinen divisioona.
Britannian yleisradioyhtiö BBC on haastatellut Azovin riveihin liittynyttä ruotsalaista tarkka-ampujaa, joka kannattaa valkoista valtaa.
The Irish Times -lehden toimittaja on puolestaan tavannut Ukrainassa kaksi ruotsalaista ja yhden kanadalaisen vapaaehtoisen.
Venäjän ulkoministeriön kysymykset ulkomaisista taistelijoista perustuvat italialaisen il Giornale -sanomalehden artikkeliin, jonka mukaan vapaaehtoisia Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Baltian maista olisi liittynyt taistelevaan Azovin pataljoonaan.
Venäjä on aiemminkin nostanut esiin epäilyjä ulkomaisten palkkasoturien toiminnasta Ukrainassa – ikään kuin vastapainoksi Venäjän kansalaisten osallistumiselle Itä-Ukrainan separatistien riveihin.
Ukrainan sisäministeriö on kiistänyt tiedot ulkomaisista taistelijoista.
Ukrainan väkivaltaiseksi yltyneen kriisin ja jyrkän vastakkainasettelun Venäjän kanssa on pelätty avaavan aiemmin marginaalisille äärioikeistolaisille ryhmille mahdollisuuksia, joita niillä rauhan oloissa ei Ukrainan politiikassa olisi ollut.
Kuitenkin toukokuun presidentinvaaleissa äärioikeistolaisiksi luetut ehdokkaat, Svoboda-puolueen Oleh Tjahnybok ja Oikean sektorin Dmytro Jaroš, saivat yhteensä vain alle kaksi prosenttia äänistä.
Toisaalta oikeistopopulistisen Radikaalipuolueen johtaja Oleh Ljaško, sai presidentinvaaleissa yllättäen 8,3 prosenttia äänistä eli kolmanneksi suurimman äänisaaliin.
Ljaško kampanjoi kovilla otteilla Itä-Ukrainan separatisteja vastaan ja hän on myös tehnyt yhteistyötä äärioikeistolaisten kanssa.