Kurt Weillinin säveltämä ja Georg Kaiserin sanoittama Silbersee saa Suomen ensi-iltansa torstaina Kokkolassa. Ooppera on yli 80-vuotias, mutta vähän esitetty.
- Silloin kun pakkasin New Yorkissa harvinaisia nuotteja, en ajatellut yhtään mitään. Kun toista vuotta sitten löysin teoksen vahingossa nuottihyllystäni, ihmettelin itsekin, mitä on tullut löydettyä. Sitten tuli tämä paikka ja kaikki natsasi kohdalleen, Kokkolan Oopperan taiteellinen johtaja Anu Komsi kertoo.
Silbersee joutui pannaan heti ensi-iltansa jälkeen vuonna 1933. Sen jälkeen ooppera on ollut pitkään unohduksissa.
– Keski-Euroopassakin tämä teos on noussut ihan vasta muutaman vuoden sisällä esiin. Se kuuluu natsien kieltämään rappiotaiteeseen, mutta on hämmästyttävää, miten pitkä varjo natsismillla sillä on ollut. Sitä ei todellakaan ole esitetty paljon, ihmettelee Kokkolan Oopperakesän taiteellinen johtaja Anu Komsi.
Keski-Euroopassakin tämä teos on noussut ihan vasta muutaman vuoden sisällä esiin. Se kuuluu natsien kieltämään rappiotaiteeseen, mutta on hämmästyttävää, miten pitkä varjo natsismillla on ollut.
taiteellinen johtaja Anu Komsi
Toinen syy Silberseen unohtumiselle on Komsin mukaan tekstin ja musiikin yhteensovittaminen.
– Tiivistämisessä on aika iso työ. Teos kestäisi varmaan 5-6 tuntia alkuperäisen tekstin kanssa. Sitten se on kirjoitettu oopperaäänille, mikä on varmasti yksi syy, miksi sitä ei ole teatterissa tehty. Hirvittävän iso tenorirooli, kaikki naisroolit kiirjoitettu sopraanoäänialalle ja sitten myös puherooli, jota Leea (Klemola) tekee, Komsi luettelee.
Erikoinen orkesteri
Kokkolassa Hopeajärvi esitetään Ykspihlajan vanhan Työväentalon näyttämöllä. Komsin mukaan 100-vuotias hirsirakenteinen teatteritalo on ihanteellinen oopperalle.
– Akustiikka on mitä erinomaisin ja lava on erittäin syvä, joten kaikki mahdumme hyvin sinne.
Kaikki tarkoittaa yhtätoista solistia ja parikymmentähenkistä orkesteria.
– Tätä voi tehdä myös isolla sinfoniaorkesterilla, mutta meillä on alkuperäinen. Eli harppu on mukana, paljon lyömäsoittimia, iso vaskisektio, jouset, Komsi luettelee.
Komsin mukaan orkesterilla on erikoinen soundi. Kaiserin teksti on puolestaan runollista ja sisältää teemoja ja piilomerkityksiä.
– Siinä on myös toivon kipinä tulevasta ajasta. Se on aika liikuttavaa, kun ajatellaan, että ooppera on saanut ensi-iltansa vuonna 1933 ja heti kielletty. Me tiedämme nyt, että uusi tie löytyi Saksassa, mutta ihmiset eivät tuossa vaiheessa vielä tienneet, mitä tuleman piti. Georg Kaiser ja Kurt Weill olivat sensitiivisiä ja vaistosivat, mitä maailmassa tapahtuu. He hoksasivat lähteä pakoon ja pääsivät pois Saksasta.