Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haaviston mukaan uutta tietoa sotahistoriallisista kohteista tulee edelleen, ja sitä tarvitaan.
Isoja objekteja on varmasti vielä löydettävissä.
Lauri Haavisto
– Museoilla ei ole resursseja lähteä laajasti tutkimaan maastoa, Haavisto sanoi.
Yle Uutiset kerää kartalle kuvia sekä kertomuksia Suomessa käytyjen sotien jäljistä rakennuksissa, maastossa ja muissa paikoissa. Torstaiaamuna avattuun karttaan on aamupäivän aikana kertynyt satoja merkintöjä.
Haavisto kertoi Ylen Aamu-tv:ssa, että museovirasto on erittäin kiinnostunut uusista tiedoista sotien jättämistä merkeistä Suomessa.
– Esimerkiksi Salpalinja itärajalla on 1 200 kilometriä pitkä. On itsestään selvää, että sitäkään ei ole täysin kartoitettu.
Haavisto arvioi, että esimerkiksi toisesta maailmansodasta voi vielä löytyä uusia jälkiä.
–Pudonneita lentokoneita on varmasti maastossa vielä. Isoja objekteja on varmasti vielä löydettävissä, kertoi Haavisto.
Haaviston mukaan erityisesti Lapissa on paljon taistelupaikkoja, joissa on paljon sotaromua. Haavisto muistutti, että kranaatteja tai muita räjähteitä ei missään tapauksessa pidä koskea, vaan niistä tulee ilmoittaa poliisille.
–Ne ovat edelleen hengenvaarallisia, varoitti Haavisto.
Sotien jälkiä myös kaupungeissa
Sotien jäljet eivät ole näkyvissä vain maastossa. Niitä on yhtä lailla myös kaupungeissa, ihmisten välittömässä elinpiirissä.
– Helsingin keskustassa on lukuisia iskemiä seinissä, esimerkiksi Pitkällä sillalla. Pommitusten jälkiä ja sirpaleita löytyy useiden rakennusten seinissä.
Helsingissä esimerkiksi Kruununhaka ja Katajanokka ovat Haaviston mukaan hyviä alueita sotien jälkien bongailulle.
– Esimerkiksi Kruununhaassa Suomen pankin edustalla olevan patsaan jalustassa on useita sirpaleiden tekemiä jälkiä toisesta maailmansodasta. Ne ovat jälkiä venäläisten pommituksista, kertoi Haavisto.
Lue lisää sotien jäljistä Suomessa ja merkitse havaitsemasi sotien jäljet Suomessa tänne.