Katuväkivaltaa ehkäisevästä Via Vis -projektista on saatu hyviä kokemuksia Oulussa. Kolmen vuoden projektin tavoitteena oli saada mukaan 75 väkivaltarikoksiin syyllistynyttä, mutta jo puoli vuotta ennen projektin päättymistä vapaaehtoisia osallistujia on ollut 92.
Osallistujien motivaatio on ollut korkea ja he ovat kokeneet saaneensa apua väkivaltaiseen käytökseensä. Koska asiakkuussuhteet ovat vielä varsin lyhyitä, ei pitkäaikaista seurantaa ole voitu tehdä. Helsingissä on kuitenkin ollut vastaavanlainen projekti käynnissä jo vuodesta 2006 lähtien. Siitä tehdyn tutkimuksen mukaan 75% hankkeen läpikäyneistä asiakkaista ei enää syyllistynyt väkivaltarikoksiin tuhannen päivän seurantajakson aikana.
Via Vis- projektin projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi on tyytyväinen Oulun projektin tuloksiin. Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden henkilöiden on ollut helppo tulla mukaan projektiin.
Kaarlejärvi arvioi, että tärkein syy osallistujien suureen määrään on ollut vapaaehtoisuus. Asiakas on voinut käydä ensin pari kertaa tutustumassa, sopiiko projekti hänelle. Lisäksi projekti on täysin puolueeton, eikä edusta mitään viranomaista. Se ei myöskään ole mukana päättämässä esimerkiksi projektiin osallistuvien rahan tai asunnon saannista. Lisäksi kaikkien kanssa työskennellään yksilöllisesti.
Väkivallantekijällä on väkivaltainen lapsuudenkoti
Kun elämänmuutosta lähdetään tekemään, joudutaan usein palaamaan ja käsittelemään lapsuuden asioita.
Kati Kaarlejärvi
Kaarlejärven mukaan minkäänlaista stereotyyppistä mallia väkivaltarikollisesta ei ole olemassa. Via Vis -projektin asiakkaista suurin osa on miehiä, mutta naisiakin mahtuu mukaan noin 10 prosenttia. He ovat eri tyyppisiä ihmisiä, mutta lähes kaikkien lapsuuskodeissa on käytetty päihteitä ja väkivaltaa.
- Elämän lähtökohdat eivät ole olleet helpoimmat. Kun elämänmuutosta lähdetään tekemään, joudutaan usein palaamaan ja käsittelemään lapsuuden asioita, kertoo Kaarlejärvi.
Rikollinenkin haluaa normaalia elämää
Kaarlejärvi harmittelee yleistä ennakkoluuloa, jonka mukaan taparikollinen ei halua muuttua. Vuosien työkokemuksen perusteella hän painottaa, että myös rikolliset haluavat muutosta elämäänsä, eivätkä halua viettää vuosiaan vankilassa. Jos paluu yhteiskuntaan vankeuden jälkeen ei onnistu, ihminen ajautuu helposti ammattirikollisuuden pariin.
– Monella väkivaltarikollisella ei ole kykyä ratkaista ongelmia muutoin kuin väkivallalla. Vankeudessa, pitkän päihteettömän jakson aikana motivaatio elämänmuutokseen kuitenkin kasvaa ja halu osallistua projektiin herää.
– Vaikka usein ajatellaan, että rikolliset ovat jo menetettyjä tapauksia, uskon, että ennaltaehkäisevän työn rinnalla tarvitaan myös korjaavaa työtä, toteaa Kaarlejärvi.
Myös alaikäiset halutaan hankkeen piiriin
Kolmivuotinen Via Vis -hanke on nyt loppusuoralla, mutta projektin työntekijät uskovat, että asiakkaat eivät kuitenkaan jää heitteille. Jatkohankkeelle on haettu rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Nykyistä 160.000 euron vuosibudjettia halutaan nostaa, jotta kaikki halukkaat asiakkaat saataisiin mukaan ja hankkeeseen lisää työntekijöitä. Työtä halutaan laajentaa lisäksi myös alaikäisiin.
Kaarlejärvi uskoo, että rahoitus jatkohankkeelle järjestyy, koska perustelut ovat painavat.
– Jo pelkällä maalaisjärjellä voi laskea, että jos yksi tai kaksi törkeää pahoinpitelyä jää vuoden aikana tekemättä, hanke on maksanut itsensä yhteiskunnalle takaisin, ynnäilee Kaarlejärvi.
Täsmennetty toista kappaletta klo 12.32: "Hankkeeseen osallistuneista" muutettu muotoon "hankkeen läpikäyneistä". Lauseeseen on myös lisätty maininta tuhannen päivän seuranta-ajasta.