Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa valtiovarainministeriön tapaan leikata saamen kielipesien rahoitusta 150 000 eurolla eli 27 prosentilla.
Saamen kielen elvyttämiseksi suunnatut varat ovat yhteenlaskettuna kasvussa, eivät suinkaan supistumassa.
Yksi budjetti, kaksi tulkintaa. Ensimmäinen saamelaismedian ja -yhteisön elokuun alussa, jälkimmäinen opetus- ja kulttuuriministeriön elokuun puolessa välissä.
Mistä saamenuutisia toista viikkoa hallinneessa kielipesärahoituskeskustelussa on oikein ollut kyse? Ehdottiko opetus- ja kulttuuriministeriö kielipesärahoituksen leikkaamista vai oliko sen tavoitteena koko ajan nostaa rahoitusta? Mellastiko saamelaisyhteisö aivan turhaan?
Palataanpa aivan alkuun.
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sdp) esitteli oman budjettiehdotuksensa tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana 6.8.2014. Valtion budjetin loppusumma on 53,4 miljardia euroa. Ymmärrettävistä syistä saamen kieli- ja kulttuuripesille ehdotettua 400 000 euron valtion rahoitusta ei yksilöity ministeriön ensimmäisessä budjettitiedotteessa eikä ministeriön tiedotustilaisuudessa. Sinä iltana teimme turhaan ylitöitä eikä saamelaisrahoituksesta saatu uutista.
Valtiovarainministeriön esitys kielipesärahoituksen leikkaamisesta 150 000 eurolla, 550 000 eurosta 400 000 euroon, tuli julki vasta seuraavana iltapäivänä internetissä julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Uutinen ehti ulos vielä samana päivänä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi omaa hallinnonalaansa koskevan budjettiehdotuksen internetissä pian valtiovarainministeriön jälkeen. Sinä iltana emme tehneet ylitöitä vaan tutkimme ehdotusta vasta seuraavana aamuna.
Ahkeran selailun ja etsi-toiminnon käyttämisen tulos oli tyrmistys: opetus- ja kulttuuriministeriökin haluaa leikata kielipesärahoitusta 150 000 eurolla! Siis ministeriö, joka vielä viime vuonna ehdotti kielipesille 700 000 euroa? Vielä yksi tarkistus, ja kyllä, niin se vaan on, opetus- ja kulttuuriministeriön budjettitaulukossa Pääluokan valtuudet momenteittain:
91. Nuorisotyö: 52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) v. 2013 tilinpäätös 500 000 €, v. 2014 varsinainen talousarvio 550 000 €, v. 2015 esitys 400 000 € ja Muutos 2014—2015 -150 000 € (-27%).
Saamen- ja suomenkieliset uutisemme ministeriöiden ehdotuksista lähtivät nopeasti leviämään sosiaalisessa mediassa.
Ihmisten reaktiot olivat sekoitus tyrmistystä ja turhautumista: Miten on mahdollista, että kielipesien rahoituksesta joutuu joka syksy tappelemaan?
Saamelaisyhteisölle Suomen kahdeksan kielipesää ovat osoitus saamen kielen elinvoimaisuudesta niin konkreettisesti kuin symbolisestikin. Ne ovat ylpeydenaihe, resurssi ja turva.
Turhauttaa. Joka vuosi odottavat, että saamelaiset tajuaisivat vihdoin assimiloitua, tiivisti Neeta Jääskö yhteisön tunnot Twitterissä.
On mahdotonta ymmärtää, että valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa periaatepäätöksen saamen kielten elvytysohjelmasta ja nyt jo suunnitellaan leikkauksia keskeisimpäään kielenelvytystyöhön, kielipesiin. On vaikea ymmärtää tätä logiikkaa, valitteli demareiden hallituskumppanin RKP:n saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso mediassa.
Kielipesien rahoituksesta on vuosi toisensa jälkeen käyty samankaltainen keskustelu.
Kuinka monta kertaa pitää yhden hallituskauden aikana perustella saman asian välttämättömyys?, kysyi Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Anni Ahlakorpi Twitterissä.
Budjetissa taas tulilinjalla saamelaisten kielipesät. Jokasyksyinen taistelu alkuperäiskansan elinvoiman puolesta, kirjoitti Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen Twitterissä.
Kaikki tunnustuvat, että kielipesissä tehtävä kielikylpy- ja kielenelvytystyö on välttämätöntä saamen kielten tulevaisuuden suhteen. Etenkin uhanalaiset, vain Suomessa puhutut vähemmistösaamenkielet koltansaame ja inarinsaame eivät pelastuisi ilman sitä.
Jos menetämme koltansaamen ja inarinsaamenkielen, ne häviävät koko maailmasta, kirjoittivat demareiden toisen hallituskumppanin Vihreiden yhdistykset yhteisessä kannanotossaan.
Kaikesta huolimatta säästöpaineet ulottuvat syksy toisensa jälkeen myös kielipesämomentille, jonka loppusumma on vuodesta riippuen ollut noin puoli miljoonaa.
Rinteen esityksellä leikata kielipesätoiminnasta on minimaalista merkitystä valtion budjettiin mutta silla voidaan saada aikaan kulttuuriskandaali ja tappaa vähemmistökieli, kirjoitti Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja JP Väisänen blogissaan.
Luvut ovat mitättömän pieniä. Marginaalisen pieni säästö valtiontaloudessa tarkoittaisi lamaannuttavaa iskua työlle kolmen saamelaiskielen ja koko kulttuurin puolesta, kirjoitti demarinuorten varapuheenjohtaja, SAMOK:in varapuheenjohtaja ja saamelaispoliitikko Mikkel Näkkäläjärvi blogissaan.
Ei jookosta Antti [Rinne] leikata Euroopan ainoan jäljellä olevan alkuperäiskansan vähistä varoista joilla on tarkoitus säilyttää saamelaiskulttuuri edes jotenkuten elinvoimaisena, kiits, kirjoitti Rinteen puoluetoveri, Lahden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Vainio Facebookissa.
150 000 euroa on pieni summa valtion budjetissa, mutta sen symbolinen viesti on sitäkin painavampi. Se kertoo, kuinka paljon saamelaiskulttuuri merkitsee Suomen valtiolle, revitteli Suomen saamelaisnuorten järjestö SSN blogissaan.
Lapset eivät saa olla pelinappuloita eivätkä he voi elää epävarmuudessa. Kielipesätoiminnan on oltava jatkuvaa, jotta sillä voidaan saada tuloksia aikaan, kirjoitti saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi blogissaan.
Antti Rinne kommentoi Vainion postausta maanantaina lyhyesti:
Älkäähän huolehtiko, kyllä tuo hoituu. Antti
Haastattelupyyntöön Rinne vastasi avustajiensa kautta delegoimalla asian kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle (sdp). Kaksi toimittajaa odotti kaksi päivää turhaan soittoa.
Vihdoin tänään torstaina opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti tiedotteen: Ministeriö ehdottaa kielipesille itse asiassa yhteensä 600 000 euroa. Rahoitusta ei oltu koskaan leikkaamassa vaan julkisuudessa on liikkunut vääriä tietoja ja turhia huolia. Ministeriöllä oli koko ajan aikomuksena tilkitä valtion budjetin 150 000 euron kielipesäleikkausta veikkausvaroista. Lisäksi ministeri haluaa säilyttää myös eduskunnan vuoden 2014 budjettiin tekemän 150 000 euron lisäyksen.
Palataan siis alkuperäiseen kysymykseen. Oliko koko asia väärinkäsitys? Myrsky vesilasissa?
Toista viikkoa sitten OKM:n julkistamissa budjettimateriaaleissa ei kerrottu 200 000 euron veikkausvarapotista kielipesille. Jälkiviisaasti voisi todeta, että ehkä asia olisi pitänyt tarkistaa, vielä kerran. Olivathan veikkausvarat pelastaneet kielipesät jo edellisenä vuonna.
Ehkä opetus- ja kulttuuriministeriön olisi pitänyt kertoa asiasta proaktiivisesti. On hyvin tiedossa millaisen syynin alla kielipesärahat ovat.
Ja ehkäpä kielipesärahaleikkauksista riemastuneiden poliitikkojen ja aktivistien olisi kannattanut lobata asiaa etukäteen eikä nostaa elämää vasta kun luvut olivat pöydässä. Onhan budjettiprosessin aikataulu kaikilla tiedossa.
Jokainen voi faktojen valossa vetää omat johtopäätöksensä.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että vilkas keskustelu toi vahvasti esille sen, että kielipesätoiminta on saamen kielten tulevaisuuden näkökulmasta korvaamatonta työtä. Kielipesät ansaitsevat tulla vakituiseksi osaksi saamen kielten eteen tehtävää työtä.
Kirjoittaja on Yle Sápmin päällikkö ja Ylen saamenkielisten sisältöjen vastaava toimittaja.