Voi kuinka äidin pylly on levinnyt, langanlaiha nainen valittaa pienelle tyttärelleen ja käännähtelee peilin edessä.
Samaan aikaan hän ostaa lapsilleen lähes päivittäin jäätelöä, karkkia, sipsejä ja limonadeja.
Itse hän käy säännöllisesti jumpassa ja syö terveellisesti.
En ymmärrä logiikkaa äidin käytöksen taustalla. Miksi itse terveellisesti elävä äiti syöttää lapsilleen jatkuvasti herkkuja?
Ja miksi hän samaan aikaan tuputtaa heille omaa vääristynyttä kehonkuvaansa muka liian lihavasta äidistä?
Minna on netin anonyymien äitipaheksujien mielestä “hysteerikko”, “mielensäpahoittaja” ja “itsekorostaja”, kun hän yrittää pitää huolta lastensa terveydestä.
Toinen tarina Suomesta. Kahden pienen lapsen äiti Minna pyytää lapselleen tarhassa sokeroimattomia välipaloja. Hän ei halua, että lapset opetetaan tarhassa syömään sokeriliemiä ja -kiisseleitä, joita he eivät kotonakaan saa.
Minna kertoo asiasta Ilta-Sanomille ja esiintyy jutussa vain etunimellään. Eikä ihme.
Netti täyttyy jutun jälkeen äidin valintaa arvostelevien naisten valituksesta: Minna on netin anonyymien äitipaheksujien mielestä “hysteerikko”, “mielensäpahoittaja” ja “itsekorostaja”, kun hän yrittää pitää huolta lastensa terveydestä.
Saman sai kokea sokeritonta kassaa pitävä kauppias, joka kertoi Helsingin Sanomille saaneensa kommentteja pahastuneilta vanhemmilta: Jotkut ovat valittaneet, että älä koeta kasvattaa toisten lapsia.
Miksi me hukutamme lapsemme sokeriin? Miksi vanhemmat opettavat kädestä pitäen pienet pilttinsä syömään karkkia, pullaa, kakkuja ja lettua?
Miksi tarhassa sokerivälipaloja ei korvata vaikkapa marjoilla ja omenalla? Miksi kaupoissa sokeroimatonta mehua on niin vaikea löytää mehupullojen rivistöstä?
Ja miksi ravintoloissa lapsille tullaan automaattisesti antamaan tikkari kysymättä vanhemmilta, onko asia heille ok?
Kaupoissa karkkeja ja suklaatankoja pullistelevat hyllyt on sijoitettu matalalle kassojen vierelle, jotta lapset varmasti ne hoksaavat.
Ronald McDonald mainostaa sokerilitkuja ja hampurilaisia perheen pienimmille.
Jopa 80 prosenttia lapsista käyttää liikaa sokeria, vaikka lapset eivät tarvitsisi lisättyä sokeria yhtään mihinkään.
Sokeri on vallannut markkinamme, ja lapsemme ovat sokeriteollisuuden uhreja – vanhempien suotuisalla avustuksella.
Sokeriteollisuus on vaikutusvaltainen ja lobbaa voimakkaasti. Eikä se ole kiinnostunut suomalaislasten terveydestä. Se on markkinoilla tehdäkseen rahaa.
Kun maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokerinsaannin vähentämistä alle viiteen prosenttiin, Suomessa sokerisuositus on paljon korkeampi: alle kymmenen prosenttia päivän energiansaannista.
Nämäkin suositukset ylittyvät jo taaperoikäisillä. Jopa 80 prosenttia lapsista käyttää liikaa sokeria, vaikka lapset eivät tarvitsisi lisättyä sokeria yhtään mihinkään.
Sokeria tulee mehuista ja jogurteista, makuviileistä ja vaikkapa ketsupista. Kaupan hyllyillä lasten huomiosta kilpailevat muropakettien kyljissä poseeraavat värikkäät eläinhahmot: tiikerit, leijonat, apinat ja susihukat.
Mutta kuka kertoisi äideille ja isille, etteivät lapset saa viidakon villipetojen voimia popsimalla suklaa- ja sokerimössöjä?
Yhdessä muropaketissa saattaa olla yli 60 palaa sokeria - eikä auta, että sitä mainostetaan runsaskuituiseksi ja vähärasvaiseksi.
Synttäreiltä lapset tulevat hymyssä suin kertomaan, että heitä oksettaa, koska karkkia sai niin paljon.
Viattoman näköinen karkkipussi on todellisuudessa hirvittävä insuliinipommi maassa, jossa diabetes on neljänneksi suurin tappaja.
Karkkipussissa sokeria voi olla jopa 70 palaa, limsapullossa 20. Ja tällaista moskaa me syötämme surutta lapsillemme!
"No niin Erkki-Petteri, pistelepä nyt kiltisti 70 sokeripalaa suuhusi.”
Tällaista lausetta tuskin kuulee vanhempien suusta. Samat vanhemmat antavat lastensa ostaa valtavia karkkipusseja, joissa sokeria on täsmälleen sama määrä.
On outoa, että lasten iloisiin hetkiin pitää välttämättä yhdistää sokeri ja karamellit - mutta ehkä tämä ei ole kovin suuri yllätys maassa, jossa joka ikiseen aikuisten juhlaan liitetään alkoholi.
Ja eikö sukulaistäti todellakaan keksi mitään muuta tapaa hemmotella lapsia kuin antaa heille jäätelötuutti tai suklaakakku?
Joissain perheissä pidetään karkkikiulua pöydällä, josta lapset saavat milloin tahansa käydä napsimassa namuja.
Synttäreiltä lapset tulevat hymyssä suin kertomaan, että heitä oksettaa, koska karkkia sai niin paljon.
Lääkärit kohtaavat työssään jopa kaksivuotiaita reilusti ylipainoisia lapsia – alle murrosikäisiltä löytyy jo valtimotaudin riskitekijöitä ja kakkostyypin diabeteksen oireita: paastosokeri ja veriarvot ovat koholla ja insuliinieritys lisääntynyt.
Sokerista on tullut aikuisten tapa miellyttää lasta, kun muita tapoja ei keksitä.
Lapsella saattaa olla rasvamaksa, iho-oireita ja tuki- ja liikuntaelinongelmia. Euroopassa lasten liikalihavuus on jo epidemian mitoissa.
Me emme tiedä, minkälaisia aikuisia näistä lapsista kasvaa, koska ei tällaisia lapsia ole ollut aiemmin.
Onko meillä kasvamassa ensimmäinen sukupolvi, joka elää lyhyemmän aikaa kuin vanhempansa?, kyseli lastenpoliklinikan osastoylilääkäri Samuli Ylitalo Ilta-Sanomissa.
Näin on käynyt jo Yhdysvalloissa, jossa lasten odotetaan kuolevan nuorempana kuin vanhempiensa lihavuuden ja sen seurauksena tulevien sairauksien takia.
Sokerista on tullut aikuisten tapa miellyttää lasta, kun muita tapoja ei keksitä. Lohturuokaa. Iloruokaa. Juhlaruokaa. Matkaruokaa.
Lapset pumpataan täyteen sokeria usein jo aamupalalla - samalla heidät koukutetaan makeaan - tapa, joka tuppaa seuraamaan läpi koko elämän. Ja Ronald McDonald kiittää!
Joka kymmenes kolmivuotias suomalaislapsi on ylipainoinen. Viisivuotiaista ylipainoisia on jo joka kuudes, yläkouluikäisistä jo joka neljäs.
Kyllä, luit oikein. Joka neljäs! Ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä.
Sokeri vaikuttaa aivoissa samalla tavalla kuin huumeet - kokaiini ja sokeri stimuloivat samoja aivoalueita.
Sokeri ei ole tyhjiä kaloreita, vaan se on myrkkyä, toteaa sokerin haittavaikutuksia tutkinuttohtori Robert Lustig Kalifornian yliopistosta.
Hänen mukaansa sokeri on huomattavasti vaarallisempaa kuin rasva - ja Lustig vertaakin sokeria heroiiniin ja kokaiiniin.
Me syömme itsemme hengiltä, kärjistää yhdysvaltalaistoimittaja Katie Couric, joka oli mukana tekemässä vastikään julkaistua dokumenttia sokerin haitoista lapsille.
Ja toden totta: sokeri vaikuttaa aivoissa samalla tavalla kuin huumeet - kokaiini ja sokeri stimuloivat samoja aivoalueita.
Sokeri koukuttaa, eikä makeanhimosta ole helppo päästä eroon. Ruotsiin onkin jo perustettu klinikoita, jotka tarjoavat katkaisuhoitoa sokeriholisteille.
Sokerin terveyshaitoista on tullut viime vuosina runsaasti uusia tutkimuksia – ja sokeri onkin vaarallisempaa kuin on aiemmin ajateltu.
Runsas sokerinkäyttö voi aiheuttaa diabetesta, sepelvaltimotautia, jopa syöpää. Jo kolme desilitraa sokeroituja juomia päivässä näyttää lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä 15–20 prosentilla.
Nyt jotkut suomalaisvanhemmatkin ovat havahtuneet liiallisen sokerin vaaroihin.
Sadat lahtelaisvanhemmat ovat allekirjoittaneet adressin päiväkotien makeita välipaloja vastaan. He eivät halua, että heidän pilteilleen syötetään tarhassa jäätelöä, pannukakkuja, sokerijogurtteja ja -hilloja.
Ja ihan oikein! Miksi pitäisi?
Toivottavasti vanhemmat myös Lahden ulkopuolella havahtuvat vaatimaan lapsilleen puhtaampaa ruokaa. Sillä sokeri ei ole rakkautta.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on A-studion politiikan toimittaja